Viiksidiskossa hulluttelu on sallittua

Jaa Facebookissa
Balkan- ja mustalaismusiikki on kummastuttanut ja ihastuttanut kuluneen vuoden aikana perinteiseen jenkkipoppiin hautautunutta kuulijakuntaa.
Balkan-kuume iski Suomeen.

Balkan- ja mustalaismusiikki on kummastuttanut ja ihastuttanut kuluneen vuoden aikana perinteiseen jenkkipoppiin hautautunutta kuulijakuntaa. Puhtaimmillaan ilmiö näkyy juuri tätä Balkan- tai mustalaismusiikkiin pohjautuvalla omalla klubillaan Helsingissä.

”Balkan Fever sai alkunsa illasta Manalassa talvella 2009. Olin ollut naapurini DJ Borzinin kanssa katsomassa Asphalt Tango -yhtiön järjestämää konserttia Finlandia-talossa, siellä esiintyivät mm. Makedonian mustalaiskuningatar Esma Redzepova ja romanialainen Fanfare Ciocarlia. Asphalt Tangon tyypit osuivat Manalan viereiseen pöytään syömään ja me tajuttiin, ettei Suomessa ole klubia tällaiselle musiikille”, DJ Levy eli Pietu Pietiäinen toteaa.

Levy ja Borzin ovat tehneet DJ-keikkoja ja harrastaneet maailmanmusiikkia 80-luvulta. Kaksikko aloitti Balkan Fever -klubin virittelyn ehdottamalla yhteistyötä maailmanmusiikkiin erikoistuneille levy-yhtiöille, Asphalt Tangolle, Eastblok Musicille, Crammed Discsille ja Piranha Recordsille. Ensimmäinen klubi-ilta järjestettiin ravintola Dubrovnikissa vappuna 2009. Se oli loppuunmyyty.

Balkanointiin liittyy stereotypioita jugoslavialaismafiasta ja vodkakänneistä jättiviiksiin ja ”tyhmiin pikkuhattuihin”. Balkan Fever tunnetaankin lempinimellä Viiksidisko, ja sen logon virkaa toimittavat viikset.

”Tilasimme avajaisiin tuhat paria huonolaatuisia irtoviiksiä Kiinasta. Niistä irtosivat karvat, ihmiset aivastelivat ja saivat hengitysoireita. Klubbaajilla oli viiksiä kiinni kaikenlaisissa ruumiinosissa.”

Balkan Feverin linja on soittaa musiikkia Balkanin alueelta, mutta maantiedettä tärkeämpää on musiikin luonne. Klubilla kuullaan mm. intialaista ja persialaista musiikkia, vanhaa kotimaista iskelmää, flamencoa ja monenmoista fuusiota.

”Oleellista on, ettei musiikki ole angloamerikkalaista ränttätänttäpoppia, vaan siinä on selvä mauste jostakin muusta. Hommassa on hien tuoksua, vodkaörvellystä ja räkäistä punkasennetta, ja usein myös Balkan- tai mustalaisleimaa, kuten torvia, viuluja ja rämisevää kitaraa.”

Balkan-henkisen musiikin läpimurto sai Levyn mukaan alkunsa serbialaisohjaaja Emil Kusturican elokuvista, joiden musiikista on vastannut Goran Bregović. Oma vaikutuksensa oli Crammed Discsin Marc Hollanderilla, joka kierteli rättisitikalla pitkin Romanian ja Makedonian kyliä jo 80-luvulla etsien kansanmuusikoita, joita oli kuullut muutamilla taltioinneilla. Balkan-sävyinen klubitoiminta sai alkunsa Berliinistä ja Brysselistä, ja on vähitellen levittäytynyt ympäri maailman.

Teksti: Laura Haapala

Kuvitus: Ville Vuorinen

LUE KOKO JUTTU UUSIMMASTA RYTMISTÄ!