RMJ:n nousu – ja tuho?

Jaa Facebookissa

Raumalainen festarivelho Riku Räsänen arvostelee suorin sanoin tapaa, miten RMJ:n asiat hoidettiin. Hyvät bileet haudattiin ennenaikaisesti ja ennätysvauhtia.

Räsästä eteenpäin ajava voima on viihdyttäminen ja elämysten luominen – niin itselle kuin muillekin. 15-16 -vuotiaana mies viritti kaupungin mopot, muutamaa vuotta myöhemmin hän siirsi elämykset diskobisnekseen. Länsi-Suomen tyhjissä varastoissa kaikui tekno, dance ja rock.

“Ekat festarit järjestin Rauman Kappelinsalmessa vuonna 1994. Sen jälkeen juhlittiin kahtena juhannuksena Sieravuoressa. Homma siellä loppui kuitenkin erinäisiin riitoihin”, Riku Räsänen kertoo.

Kaverilla meni hermo ja hän pani pystyyn omat juhlat. Näin sai alkunsa käsitteeksikin muodostunut Raumanmeren Juhannus, RMJ. Räsäsen mukaan viihdealalla yleisön pääluku ratkaisee, ei rahallinen tuotto. Väkeä RMJ:ssä riitti – kävijämäärät vaihtelivat alun 66 000:sta yli sataan tuhanteen juhlijaan. RMJ:n suosio kasvoi vuosi vuodelta. Yleisö saatiin paikalle konseptia kehittämällä: RMJ oli joka vuosi vähän erilainen. Räsänen tarjosi kansalle mainstremia ja väki tykkäsi.

“Sitten 2007-2008 Sedu Koskinen aloitti valloitusmatkansa”, Räsänen hymähtää.

“Koskinen uhkaili kaljasodalla. Tuolloin ei kaljan hinnan alentamista koskeva laki ollut vielä voimassa, joten mun oli helpompi myydä kuin tapella. Mä olin puun ja kuoren välissä, kun Koskisella oli hype päällä; kaveri kävi vähän ostoksilla, eikä minkään pitänyt muuttua. Sitten Helsingistä tuli nimeltä mainitsematon henkilö, joka sössi kaiken.”

Koskinen osti Räsäseltä yökerhon ja RMJ:n. Tapahtuma muutti Poriin ja kaikki muuttui.

“Sedun porukka hoiti homman tosi ylimielisesti. Ikäraja laskettiin 16:een, lavalle hoidettiin joku rap-urpo ja homma kusi täysin”, Räsänen lataa.

“Sen ekan Porin kesän jälkeen Koskinen pyysi multa apua ja teimme diilin; mä buukkasin ohjelman festareille.”

Ongelmat eivät kuitenkaan tällä ratkenneet.

“Sedu katosi kuvioista syksyn jälkeen. Maaliskuussa hän sitten ilmestyi takaisin, mutta ilmoitti samalla, ettei halua kantaa yksin vastuuta RMJ:stä. Perustimme sitten RMJ Party Camp -nimisen yrityksen, jossa mulle tuli pieni osuus”, Räsänen selittää.

Homma olisi voinut Räsäsen mukaan onnistua, mutta sään jumalat puuttuivat peliin:

“Sinä juhannuksena keli oli paskin sataan vuoteen. Ulkona oli kuusi astetta lämmintä. Torstaina portilla myytin 92 lippua ja mulla oli olo kuin päähän saaneella. Jussi kusi täysin.”

Seuraavana vuonna yritys ei päässyt sopimukseen Porin kaupungin kanssa, sillä Räsänen halusi pitää option festarikaupungista auki.

“Ideana oli, että jos saamme ison ulkomaisen artistin kiinnitettyä, niin RMJ pidetään Porissa. Jos taas pääesiintyjä olisi ollut vaatimattomampi nimi, niin festarit olisi järjestetty vanhaan tapaan Raumalla. Pori ilmoitti, että bileet järjestetään Porissa, tai sitten ei ollenkaan.”

Ja näin kävi: koska pääesiintyjää ei ollut vielä tiedossa, ei ratkaisujakaan RMJ:n koosta voitu tehdä. Porin kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen.

“Meille, Porin kaupungille ja valtiolle tuli tappiota. Tämä on riskibisnestä. Pori veti meiltä maton jalkojen alta irtisanomalla sopimuksen ja Finnvera toimi täysin toimintamallinsa mukaan.”

RMJ Party Camp oli maksanut Finnveralle suurempaa vakuutta, jotta pienyritäjät saivat rahansa pois. Lisäksi jokainen osakas maksoi omasta pussistaan noin 40 tuhatta euroa.

Räsänen kiistää voimakkaasti, että järjestyshäiriöt olisivat vaikuttaneet RMJ:n kohtaloon.

“Se on valittajien provosointia. Jos jossain kokoontuu 50 tuhatta ihmistä, niin totta kai tulee roskaa. Mutta jos maanantaina tuli kaupunkiin, niin ei huomannut, että viikonloppuna oli ollut festarit. Eihän Rauma ole ainoa kaupunki, jossa järjestetään juhlia. Lieveilmiöitä on yhtä lailla Seinäjoella, Porissa tai Joensuussa. Mutta vain Raumalla muutama valittaja saa kitinällään asiat nurin.”

RMJ on nyt todennäköisesti kuopattu lopullisesti ja Räsänen suuntaa katseensa eteenpäin.

“Olisihan se ollut paljon mukavampaa, jos juhlat olisivat jatkuneet. Ei tosin pitäisi valittaa, musta tuli äveriäs jäbä. Mutta mikään ei ole mun elämässä muuttunut.”

Tosin tämäkin seikka korjaantuu, sillä Räsänen osti Koskiselta yökerhonsa takaisin.

“Toukokuussa Raumanlinnaan tulee taas bändejä”, Räsänen lupaa.

Juhannusfestareita Räsänen tuskin enää tulee järjestämään. Ajankohta on haasteellinen, sillä puolet kansasta on mökeillä ja esiintyjät maksavat enemmän. Eikä Räsänen usko festareiden pärjäävän pelkillä suomalaisilla bändeillä.

“Kotimaassa ei tällä hetkellä ole mielenkiintoista artistikenttää. Samat naamat kiertävät jokaisilla festareilla. Nyt pitää funtsia tovi.”

Anna-Maria Talvio

  • SS

    Hyvä juttu!

  • Retu

    Todella hyvää settiä, toivotaan että Rikulla menee asiat putkeen tulevaisuudessa!