Pikkujoulut aikuiseen makuun – viikset ja kuontalot ojennukseen soittolistan avulla

Jaa Facebookissa

Pikkujoulukausi on jälleen hiipinyt salakavalasti ovelle. Silkkaa sekoilua etsiville on tarjolla jos jonkinlaisia kissanhukuttajaisia, mutta meille kypsempää ja elegantimpaa ajanvietettä himoitseville loppuvuosi näyttäytyy lähestulkoon yhtäjaksoisena nenännyrpistyksenä.

Onneksi on turvasatama, jossa tiskijukat eivät tarvitse aliaksia. Onneksi on paikka, jossa uudella musiikilla viitataan 1980-luvun loppuun. Onneksi on ilta, jolloin miehet ovat viimeisen päälle tyylikkäitä aina tapahtumajulisteesta alkaen. Onneksi on AOR My Love.

Seitsemättä vuottaan seilaava ja omien sanojensa mukaan semilegendaarinen klubi järjestetään tänä vuonna lauantaina 14. marraskuuta Helsingin Siltasessa. Pyysimme illan dj-isäntiä – Teemu Fiiliniä, Sampo Axelssonia ja Leo Karhusta – koostamaan soittolistan ultraviileässä julisteessa esiintyvien rakastettujen tyyliniekkojen taidonnäytteistä.

Biisikohtaiset valintaperusteet ovat luettavissa alta ja AOR My Love – Everlasting Cuts -soittolistan löydät tästä klikkaamalla sekä jutun hänniltä.

paichToto: Rockmaker (1978)
Teemu Fiilin: – Tuuhean sänkiparran kuningas David Paich laulaa Toto-helmistä sen kaikkein kirkkaimman, African, mutta eihän sitä tarvitse enää millekään soittolistalle lisätä. Sen sijaan valinta osuu nyt kosketinvelhon varhaisempaan laulusuoritukseen, debyyttilevy Totolta (1978) löytyvään Rockmakeriin.

schonJourney: Stone in Love (1981)
TF: – Journeyn ikinuori (tai sitten vain hyvin leikelty) kitarasankari Neal Schon sporttasi 1970-luvulla muhkeaa afroa ja asiaankuuluvia puikkoja ylähuulellaan. Vuonna 1978 yhtyeeseen pestattiin Steve Perry laulajaksi, raskaahko progerock vaihdettiin melko tyylipuhtaaseen AOR:ään ja muutaman vuoden sisällä katosivat niin afro kuin viiksetkin. Yhtyeen menestyneimmän levyn Escapen (1981) kakkosbiisi on jäänyt sitä edeltävän raidan Don’t Stop Believinin varjoon, mutta se on yhtä kaikki tärkeä muistutus siitä että kivetkin rakastuvat.

delpBoston: Peace of Mind (1976)
TF: – Mehukkaita kokopartoja (kuten julistekuvituksessa laulaja Brad Delpillä) ja toisaalta tuuheita kalapuikkoja suosinut Boston on jokaisten AOR-bileiden peruskauraa. Debyyttilevy Boston (1976) on myynyt vaatimattomat 25 miljoonaa kappaletta, eikä ihme. Esimerkiksi tälle listalle päätynyt Peace of Mind on suhteellisen suvereenia luentaa.

buckinghamFleetwood Mac: Caroline (1987)
TF: – AOR My Loven julisteesta tuli pahasti ”all male panel” -tyyppinen, koska ennakkoon teemaksi oli valittu viikset ja parrat. Näin ollen Fleetwood Macin edustajaksi ei myöskään saatu esimerkiksi feminiinistä Stevie Nicksiä – ja samasta syystä tällä soittolistalla Mac-osuuden laulupuolen hoitaa 70-luvulla muhkean naamakarvoituksen omistanut Lindsay Buckingham. Toki aikanaan piireissä parjatun, mutta miljoonia myyneen ”syntikkalevyn” Tango in the Nightin (1987) – jolta listalle otettiin eeppinen Caroline-kappale – ilmestyessä hyvinkin sliipatun Buckinghamin parta oli tuolloin muisto vain.

henleyEagles: King of Hollywood (1979)
TF: – Paitsi mahtavan tyylitajuinen rumpali, tyylikästä surffaripartaa 1970-luvulla rokannut Don Henley on minun kirjoissani se kovin Eagles-solisti. Henleyn Eagles-klassikoita on loputtomasti, mutta tässä tyylikkään smoothissa King of Hollywoodissa Don jakaa soololauluosuudet Glenn Freyn kanssa. Ilmestyessään vuonna 1979 kaupalliseksi ja taiteelliseksi flopiksi nimetyltä The Long Run -levyltä (joka on tietenkin todellisuudessa mestariteos).

logginsKenny Loggins: Heart to Heart (1982)
TF: – Alkujaan Jim Messinan aisaparina Loggins & Messinassa vaikuttanut karvanaama päätyi myöhemmin jonkinlaiseksi Michael McDonaldin sidekickiksi (mistä huolimatta Logginsilla oli suuria omia hittejä). Varsin usein kun kaksikko teki biisejä yhdessä, ne päätyivät kumpaisenkin levyille omina versioinaan (kuten vaikka Doobie Brothersin hitiksi noussut What a Fool Believes), ja vaikuttavammalla äänellä varustettu McDonald veti joka kerran pidemmän korren. Kaksikon yhdessä David Fosterin kanssa kirjoittamasta Heart to Heartista McDonaldilla ei ole kuitenkaan sooloversiota, joka laittaa miettimään, miten paljon Logginsin luentaa paremmalta se saattaisikaan kuulostaa.

mcdonaldMichael McDonald: No Lookin’ Back (1985)
TF: – Ja tässä sitten todiste siitä, että Michael McDonald saa paitsi parran kasvamaan tuuheammin (ja harmaammin) kuin Kenny Loggins, myös tekee tykimmät versiot heidän yhteisistä biiseistään – kuuntele vertailuksi vaikka Kennyn laihahko luenta aiheesta. McDonaldin suoritukseen taas ei ole paljoa lisättävää.

baxterSteely Dan: Rikki Don’t Lose That Number (1974)
Sampo Axelsson: – Älykkö-AOR:n kuninkaat kanavoivat Horace Silverin Song For My Fatheria ja saivat aikaiseksi uransa suurimman sinkkuhitin. Steely Dan -fanit eivät ole 40 vuodessa päässeet yksimielisyyteen siitä mistä laulussa oikeastaan puhutaan.

labountyBill LaBounty: Livin’ It Up (1982)
SA: – Pitkän linjan muusikko Bill Labounty muistetaan näinä päivinä lähinnä japanilaisten smooth rock -entusiastien keskuudessa. Livin’ It Up on pienimuotoinen AOR My Love -klassikko.

oatesDaryl Hall & John Oates: Out Of Touch (Extended Club Version) (1984)
SA: – 1980-luvulla myös AOR pääsi osalliseksi mahtavista klubiremikseistä. Latin Rascalsin pitkä versio Out Of Touchista on glorious.

davisPaul Davis: Medicine Woman (1975)
Leo Karhunen: – Pesee perunoita samalla sammiolla brittibändi Acen How Longin (1974) kanssa, joka on kiistatta yksi genren hienoimmista ilmentymistä.

capaldiJim Capaldi: That’s Love (1983)
LK: – Steve ja Nicole Winwoodin avio-ongelmat eivät estäneet pariskuntaa laulamasta taustoja kyseisessä biisissä. Steve soittaa myös hienot syntikkaosuudet.

ingramJames Ingram: Yah Mo B There (1983)
LK: – Kenties kaikkien aikojen kristillinen AOR-biisi. Mukana tulkitsemassa Michael McDonald. Kipale voitti Best R&B Performance by a Duo or Group with Vocal -Grammyn vuonna 1985.

parsonsAlan Parsons Project: Sirius/Eye in the Sky (1982)
LK: – Asiantuntijat eivät irrota tätä pyhää liittoa kahdeksi kappaleeksi, vaikka sellaisina ne albumilla esitetäänkin. Sirius sellaisenaan onkin palvellut Chicago Bullsin sisääntulokappaleena 90-luvulla.

Aor My Love – Everlasting Cuts
Teemu Fiilin, Leo Karhunen, Sampo Axelsson
La 14.11.2015 Helsinki, Siltanen
Lisätiedot Facebook-sivulta