”Musiikilla on arvoa, mutta miten se muutetaan rahaksi?” – Slushissa ihmeteltiin musiikkibisneksen tulevaisuutta

Slush, 18.–19.11.2014 Helsingin Messukeskus
Jaa Facebookissa
Kuva: Slush

Startup- ja teknologiatapahtuma Slush kokosi Helsingin Messukeskukseen 18. marraskuuta myös musiikkivaikuttajia, -sijoittajia ja -yrittäjiä. Tiivistettynä musiikkipuheenvuorojen anti oli, että musiikilla on edelleen arvoa. Mysteerin verhon takana tuntui kuitenkin olevan se, miten arvo muutetaan rahavirroiksi nyt ja tulevaisuudessa.

Spotifyn hallituksessa istunut Frank Meehan ja istuva Pär-Jorgen Pärson eivät usko minkään horjuttavan ruotsalaispalvelun asemaa suoratoistomarkkinoiden kärjessä. Youtuben uudelle maksulliselle Music Key -palvelulle suurin piirtein naureskeltiin – kuten Spotifylle kuuleman mukaan vuonna 2006.

Suoratoisto on järkevin tapa kuluttaa musiikkia, siitä oltiin puhujien kesken yksimielisiä. Artistin ja kuluttajan välistä kuilua tulisi kaventaa entisestään ja välikäsiä saada toimimaan tehokkaammin. Levy-yhtiömalli nykyisessä muodossaan on tullut tiensä päähän.

Spotifyn ensimmäisiin työntekijöihin lukeutunut ja Soundtrack Your Brandin perustaja Andreas Liffgarden oli vakuuttunut siitä, että musiikkiteollisuuden tulee tulevaisuudessa ottaa raha brändeiltä, ei kuluttajilta.

Liffgardenin mukaan tavaramerkit käyttävät vuositasolla 550 miljardia dollaria – monikymmenkertaisen määrän koko musiikkibisneksen arvoon verrattuna – tarinansa kertomiseen, eli brändäämiseen. Oikea musiikki nostaa brändin arvoa, väärillä valinnoilla on tuhoava voima. Tämä tulisi pystyä hyödyntämään rahallisesti.

Aviciin managerin Ash Pournourin mielestä musiikkiteollisuus on kulkenut Napsterista lähtien kriisistä kriisiin. Hänen mukaansa koko musiikkibisnes on tällä hetkellä kriisien johdosta kuin ”yksi startup-yritys”. Suuret levy-yhtiöt ovat ajamassa itseään kuiluun, jonka Pournouri näki positiivisena ja musiikkia demokratisoivana asiana. Hän oli myös ainoa, joka oli vakuuttunut siitä, että nurkan takana vaanii jo Spotifyn syrjäyttäjä.

Pournourin mielestä avaimena menestykseen on kuluttajien kuuntelu ja niiden käyttö voimavarana. Kuluttajien toiveisiin mukautumisesta ja niiden ennakoimisesta ei myöskään ole haittaa.

Musiikilla on arvoa. Toivottavasti puheenvuoroja käyttäneet syvätaskut muistavat, että musiikkia ei synny ilman muusikoita.

Slushin näytteilleasettajista musiikkia ei meinannut löytyä peli- ja muun teknologian runsaasta joukosta. Finnish Music Startupsin yksi, pieni ja syrjäinen, messuständi oli jaettu 13 pienyrityksen kesken.

Ammattimaiseen käyttöön oli tarjolla sekä tiskijukkien promootio- ja buukkausväline Beatsy että jakelu- ja analytiikkapalvelu Music Kickup. Soiton opetteluun oli useampia sovelluksia – sekä pelillistettyjä (Songhi) että pelkistettyjä (Onehour Method). Puhdasta peliä edusti Mubik-puzzle ja viihdettä Kinect-liikeohjainta hyödyntävä musiikin visualisointiohjelma Z Vector.

Musiikkistartupeista omat pöydät löytyivät vain kahdelta karaokesovellukselta.

Eihän Slush musiikkitapahtuma olekaan, mutta näytteilleasettajien vähyys kertoo karua kieltään siitä, millaisena alan seksikkyys ja potentiaali koetaan.