Lastulevykauppias höysti debyyttialbumin rockin pastisseilla

Jaa Facebookissa

Laulaja/lauluntekijä ja kitaristi Teemu Paanasen luotsaama Lastulevykauppias operoi sopivasti Kolmas Nainen -yhtyeen sielunmaisemissa. Kuunnelkaapa “Määränpää” ja “Paskat muista”. Energisesti rokkaavan “Epikriisi”-debyyttialbuminsa julkaissut keskiuusmaalainen bändi luottaa myös 70-luvun kitarabändien perinteeseen. The Whon ja Bostonin vaikutteet ovat yhtä hyvin kuulokuvissa.

–  Bändini nimi on tietynlaista ironiaa. Toimistokalusteet ja lastulevyt ovat myyntityössä tulleet tutuiksi, Järvenpäässä asuva 33-vuotias Teemu Paananen naurahtaa.

Lastulevykauppiaan esikoisella huomio kiinnittyy Teemu Paanasen lyriikoihin, joissa puhutaan suorasukaisesti sydänsuruista, ahdistuksista aina kantaaottavuuteen asti. Se luo kuulijalle kontrastin jyräävän duurirockin vallissa. Varsinaisia kitarasooloja kuullaan pariäänisinä vain kahdessa biisissä. Tiukat riffit ja jyräävä soittotatsi ovat tämän bändin tunnusomaisempia piirteitä.

– Biisini syntyvät akustisella kitaralla. Useimmiten ensin syntyy melodia ja sitten teksti. Ennen bändin kokoontumista työstin rakenteita rumpali Teppo Salmisen kanssa, Altti Uhleniuksen halusin basistiksi. Pidän hänen tavastaan soittaa bassoa. Altti vaikutti ratkaisevasti myös siihen, että aloin tehdä tätä albumiani. Hän oli tuotantopuolella tärkeä avustaja, Teemu kertoilee.

Pauli Hanhiniemi on myös antanut avoimen kannustavan tunnustuksensa uudelle bändillle, jonka musiikki kuulostaa Suomi-rockin “pro-meiningiltä”.

– Hanhiniemen tekstilliset kuljetukset ja sanakäänteet ovat aina kolahtaneet. “En oo kuullut mitään” on tästä hyvä esimerkki. Kolmannen Naisen omaperäinen soundi on oma lukunsa. On todella hienoa, että vanha bändi on tehnyt paluun kehiin, Järvenpään teatterilainen Teemu Paananen sanoo.

Lastulevykauppias on heittänyt ensimmäiset keikkansa. Ne saavat jatkoa jo lähiaikoina. Vakuuttava albumi esikoiseksi!

PAANANEN OMISTA BIISEISTÄÄN

ALBUMIN NIMI = Epikriisi on kertomus, joka paketoi tietyn ajanjakson omasta elämästäni. Kyse ei silti ole mistään “ranteet auki” -fiiliksistä. Enemmänkin pohtimisista, kun elämä välillä koettelee.

1, MÄÄRÄNPÄÄ  =  Valitsin tämän aloitusbiisiksi, koska se kuvaa kautta linjan tätä levyä. Kuvaus tyypistä, jolla on määränpää, mutta joka ei pääse sinne ikinä.

2. SELVISKÖ =  Kertomus miehen ja naisen välisestä suhteesta, joka on kariutunut.

3. PASKAT MUISTA = Altti Uhleniuksen rockbiisi-tilaustyö. Tässä tulee otettua kapinallisesti kantaa eri tahoista.

4. TÄNÄÄN EN NOSTA SORMEEKAAN =  Syntyi tylsänä päivänä, kun mikään ei kiinnostanut. Tämä oli ensimmäisiä Lastulevykauppias-biisejäni.

5. HEIII = Slovari, jossa Altin Boston-henkinen soolo. Perinteinen kertomus epäonnesta rakkauselämässä.

6. KUINKA MONTA KERTAA = Kappale sietokyvyn kestävyydestä.

7. VOISIN = Rakkauden tematiikan ruotiminen jatkuu…

8. VAISU AAMU = Tämä ei ole rakkauslaulu. Juhlimisen jälkeen kirjoitettu.

9. MAASTA OLET SINÄ TULLUT = Tarinaa kyllästymisestä.

10. PÄIVÄ KERRALLAAN = Debis-osastoa. Biisi menee silti duurissa ja hilpeään tapaan.

11. ON HELPOMPAA = Toinen Altin rokki-tilaustöistä. Oivaltaminen helpommasta elämästä.

12. TAAS KÄVI NIIN = Selkeä päätös tälle levylle.

Teksti: PALE SAARINEN