Laiva on lastattu jazzilla – Rytmiristeily Itämerellä

Jaa Facebookissa
Kuva: Tuomo liikutti tanssiyleisöä

Flame Jazz Cruise, 27.–28.9.2014 Viking Grace

Flame Jazz Cruisesta on kehkeytynyt hitti. Viides jazzristeily Turusta Tukholmaan ja takaisin täytti Viking Gracen viime viikonloppuna. Alkuvuoden edeltäjästä risteily-yleisö oli tuplaantunut, mikä viesti paitsi Flame Jazz -konseptin, myös suomalaisen jazzin jyrkästi kasvaneesta kysynnästä.

Kylläpä on tunkua! Lauantai-iltana Viking Gracen Vogue-yökerho kuhisee juhlakansaa. Tanssilattian täyttää Tuomon sähköistävä funkjazz. Yleisön pukeutumisesta näkee, että tätä varten on valmistauduttu hartaasti. Riehakas ilmapiiri taas vihjaa, että etkot on hoidettu isolla kädellä.

Tuomon bilekomennon ohella tämänkertainen risteily ujuttautui punttiin dj-keikoilla sekä hiljensi kuuntelemaan konserteissa, joiden kaari ulottui bossa-svengistä Stevie Wonderin souliin ja kultakurkkuduo Simon & Garfunkelin hitteihin.

Muusikko-promoottori Jussi Fredrikssonin kehittämä Flame Jazz -idea syntyi osaksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa 2011. Sittemmin se on ankkuroitunut rikastuttamaan valtakunnan vanhan pääkaupungin ympärivuotista jazztarjontaa. Konsertit ovat näkyvin osa vilkasta toimintaa, ja risteilyt ovat pari kertaa vuodessa täydentäneet palettia hienosti.

flamejazz-herd

Flame Jazz -impressaari Fredriksson oli syystä tyytyväinen laivan lipuessa Itämerellä häikäisevän upeassa kelissä – merellinen minifestari kiinnostaa laajaa yleisöä, minkä johdosta seuraava Flame Jazz Cruise on jo merkitty kalentereihin.

Rahtina hyviä viboja

Viking Grace on täydellinen miljöö Flame Jazz -risteilylle. Laivan eri tilat soveltuvat hienosti skaalalle, jonka Fredriksson on koonnut ohjelmaan. Tuomon funk-jyystö osui ja upposi bilekansaan kaksikerroksisessa pääestradissa Vogue-yökerhossa, jonka esitystekniikka mahdollistaa monenlaiset show’n visuaaliset tehosteet.

Seamore-baarissa taas saattoi siemailla shampanjaa ja kuunnella joko Bojanan pianomusiikkia tai DJ Felix Manellin vinyyleiltä haarukoimia jazzmakupaloja. Manellin tyylitajuiset poiminnat kantoivat myös viereiseen á la carte -ravintola Oscariin, jossa aterioidessa Blue Noten ja Prestigen levyhelmet loivat klassisen tyylikästä ilmapiiriä.

flamejazz-manell

Vallan toisenlainen tunnelma kehkeytyi Retro Barissa, jossa paitsi miteltiin pariin otteeseen Flame Jazz -jameissa, myös kuunneltiin mm. Aura Flow’n letkeää svengiä ja Kadi Quartetin scat-virityksistä moodimaalailua. Yleisö saattoi liikkua tilasta ja tunnelmasta toiseen fiilispohjalta, mikä osaltaan lisäsi leppoisaa festaritunnelmaa.

Tyylien kirjo

Jukka Eskola Orquesta Bossa liikutti Voguessa eleganssillaan. Kokoonpano veti trumpetisti Jukka Eskolan johdolla vakuuttavan keikan, jossa 1950- ja 1960-lukujen brasilialaiset vaikutteet yhdistettiin 2010-luvun kamarijazziin. Soinnillista sävykkyyttä syvensi ansiokkaasti bändiä täydentänyt Proton String Quartet, joka on meritoitunut aiemmin mm. pianisti-säveltäjä Sid Hillen projekteissa.

flamejazz-eskola

Eskola on profiloitunut ikäpolvensa kärkikastiin niin omissa nimissään kuin hipsterijazzin iskuryhmissä The Five Corners Quintetista Jimi Tenoriin. Tuorein aluevaltaus ammentaa etnisen svengin ohella kamarikvartetin hienostuneista nyansseista. Italialaiselle Edizioni Ishtar -labelille syntyneellä nimikkoalbumilla perusta luotiin tarttuvilla eteläisillä rytmeillä sekä ilmavalla puhallintyöskentelyllä. Livenä kokoonpano ylsi samaan, ja vielä ylemmäs – läsnäoloon tässä ja nyt.

Tuomon keikka vei tunnelmaa vuorostaa fyysisesti liikuttavaan ulottuvuuteen. Prättälän yleisö tanssi ja näytti muutenkin, että kuka on minifestarin ylin seremoniamestari. Bändi vastasi groovaavalla paahdolla, jossa funkin ja jazzin veteen piirretty raja menetti merkityksensä. Sormiovetoinen saundi sykki retrosti samassa rekisterissä kuin vaikkapa Prince – Tuomon ja yhtyeen kenttänä oli koko mustan musiikin perinne, joka loihdittiin eloon laajalla soitinarsenaalilla.

flamejazz-kadi

Tuomon The New Mystique -levyn materiaali yhdistyneenä esillepanoon ilmensi ammattitaidon lisäksi vahvaa näkemystä. Koplan setti oli lisäksi tämän hetken vientikelpoisimpia – hyväntuulisella ja timanttisesti toteutetulle bilemusiikille on aina käyttöä meillä ja muualla.

Ihmisääni mukautuu moneksi

Kadi Quartetin ja Felix Zengerin voima perustuu ihmisääneen. Molemmat esiintyjät pudottivat huikeat työnäytteet Flame Jazz Cruisella.

Kadi Quartet kiinnitti huomion jo tuoreella esikoislevyllään Stories ja sitä edeltäneellä Young Nordic Jazz Comets -kilpailun voitolla viime vuonna. Laulaja Kadi Vija, pianisti Mikael Myrskog, basisti Pasi Toivanen ja rumpali Tomi Saikkonen kytkivät klassiset ulottuvuudet moderneihin popvaikutteisiin livenäkin.

Kadi Quartetissa ihmisääni toimi instrumenttina muiden joukossa. Kerronnallisen ja lyyrisen roolin sijaan vokalisti rakensi onomatopoeettista kudelmaa, jossa fraseeraus, sävyt ja tekstuurit nousivat universaalille tasolle. Samalla lauluääni irrotettiin tavanomaisista kytköksistä: virolaissyntyisen Vijan tyylittely toimi paitsi melodisena, myös rytmisenä instrumenttina.

flamejazz-zenger

Livenä kuultiin levymateriaalin lisäksi uusia sävellyksiä. Niissä nelikko osoitti sekä scatin hallinnan että hitauden estetiikan sisäistämisen – matalissa temmoissa oli yhtä lailla lumoa kuin solistin itsensä sähköisesti muokkaamassa laulussa.

Felix Zengerin instrumentti on puolestaan koko keho. Beatboxaaja näytti, ettei miehen äänireserveillä ole rajoja, kun tekniikka on otettu täysin haltuun. Vaikka hiphop on Zengerin kasvualusta, tiivis setti ilmensi jazzin ydintä, onhan miehen äärimmäisen fyysinen vapaapudotus häkellyttävää millä tahansa mittarilla.

Zenger hallitsi myös perinteisemmän improvisoinnin muiden instrumenttien rinnalla. Velimies ja saksofonisti Max Zenger ja vibrafonisti Panu Savolainen toimivat ideoiden orgaanisena vastavoimana ja heijastuspintana iskevyyttä säästämättä ja svengistä tinkimättä.

Vapaita tulkintoja

Aivan jotain muuta tarjosivat puolestaan Wonder Girls & Henri Mäntylä sekä HERD & Jukka Perko.

Wonder Girls & Henri Mäntylä tulkitsivat Stevie Wonderin sielukasta tuotantoa. Ikivihreät soul-klassikot Don’t You Worry ’Bout a Thingistä ja Ifistä I Wishiin mukautuivat hienosti kolmiääniselle naisryhmälle.

Erityisen upeaa oli Wonder Girlsin stemmaosaaminen. Saana Murtojärvi, Hanna-Mari Riihimäki ja Sanna Vartiainen pystyivät jopa kasvattamaan laulujen latausta näkemyksillään. Henri Mäntylän vähäeleinen pianonsoitto tuki vokaali-ilotulitusta hienosti: Wonderille ominaisten kerroksellisten rakenteiden purkaminen alkutekijöihin palveli kokonaisuutta tyylitajuisesti.

flamejazz-wonder

HERD & Jukka Perko tarjosi tämänsyksyisen Flame Jazz Cruisen ehkä tunnelmakkaimman konsertin risteilyn päätteeksi. Monenlaisia projekteja suomalaisen sävelaarteiston uustulkinnoista Olavi Virta– ja virsilevytyksiin tahoillaan kehittäneet HERD-trio ja saksofonisti Jukka Perko olivat ottaneet tutkittavakseen Paul Simonin ja Art Garfunkelin laulut.

Ikoniset säveloriginaalit olivat kiehtovaa materiaalia uusiin luentoihin. Kappaleet kuten beat-henkisestä tajunnanvirrasta ammentava America ja filosofisesti monimerkityksinen Bridge Over Troubled Water syntyivät uudelleen koskettavina instrumentaaleina.

Perkon juonnot kytkivät lauluston tähän päivään ja uuteen lähestymistapaan kiinnostavasti. Kappaleista purkautuikin helmijazzia, jonka parissa viihtyisi taatusti myös levytetyssä muodossa – Simon & Garfunkel -originaalit kun ovat joka suhteessa täysin verrattavissa jazzin patinoituneisiin standardeihin.

Viides Flame Jazz Cruise osoittautui kaikkineen hienoksi jazzmaratoniksi. Mikä parasta, moni-ilmeisestä kattauksesta jäi nälkä kuulla lisää. Kuudes Flame Jazz -risteily on jo varattu tammikuun viimeiseen viikonloppuun 2015. Sinne!

Teksti ja kuvat: Matti Komulainen