Kommentti: Musiikin voima näyttäytyy yllättävissä paikoissa

Jaa Facebookissa

Vallisaari on pala Helsinkiä, josta en vielä eilen aamulla tiennyt juuri nimeä enempää. Suomenlinnan vieressä lähes umpeen kasvaneena kököttävällä puolustusvoimien saarella on kuitenkin rikkaan elonkirjonsa lisäksi värikäs historia.

Vallisaari on palvellut puolustuskäytössä niin Ruotsin, Venäjän kuin Suomen vallan alaisuudessa. Puu, tiili, betoni ja sotilaat perheineen ovat jättäneet saarelle tarinoitaan vuosisatojen saatossa. Niistä muistuttavat kasvien alle hautautuneet kivijalat ja kallioiden sisään vievät sisäänkäynnit.

Keskellä tiheää metsää avautuvan makeanveden lammen äärellä unohtaa olevansa saarella. Polkua ei tarvitse jatkaa kauaa, kun ollaankin henkeäsalpaavien merinäköalojen äärellä.

Miksi kerron Vallisaaresta? Olin lauantaina We Jazz -kollektiivin ja Helsinki Design Weekin kutsuvieraana siellä. Pääsimme tutustumaan metsähallituksen oppaiden johdolla Vallisaaren luontoon, ennen kuin saari avataan virkistys- ja ulkoilukäyttöön ensi vuonna.

Alkusyksyn auringosta Aleksanterin patterin luolien salaperäiseen pimeyteen askeltaessa urbaanit äänet tuntuivat mitä kaukaisimmilta ajatuksilta. Sami Nummelan rumpuimprovisointi täytti tilan äänellä ja puhalsi sen tarinoihin henkeä.

Vaikka konsertti oli ainutkertainen, se tuntui juuri sillä hetkellä maailman luonnollisimmalta asialta. Sen jälkeen koko Vallisaari alkoi antaa vihjeitä tulevasta. Tuonne sopisi ulkoilmateatteri, tuossa hiljennytään joogaamaan, tuolla puolestaan tanssitaan. Tuoreen kahvin tuoksu tulee tuolta, miksei katuruuankin.

vallisaari02

We Jazz on käyttänyt mielikuvitusta keikkapaikkojen ja -konseptien suhteen aiemminkin. Viime jouluna Tatu Rönkkö esiintyi kaupunkilaisten keittiöissä ja Mopo kiersi muun muassa kauppahalleissa ja ostoskeskuksissa. Ensi jouluna Joonas Haavisto kutsuu yleisön kotiinsa – yksiöön, jossa on flyygeli.

Arkipäiväistyneiltä klubeilta ja perinteisiltä esiintymislavoilta epäkonventionaalisempiin ympäristöön vietynä musiikki voi tarjota hedelmällisiä hetkiä niin muusikoille kuin yleisölle. Sekä ääntä että ympäristöä tulee tarkkailtua uusin silmin. Ne arkipäiväisetkin asiat paljastavat uuden puolen.

Nummelan lyhyt konsertti oli taianomainen osoitus musiikin voimasta. Pitkän aikaa tuntui kuin olisi siunattu ylimääräisellä aistilla – olo tuntui energiseltä ja inspiroituneelta.

Toivottavasti helsinkiläiset ottavat Vallisaaren avosylin vastaan ja nauttivat niin upeasta luonnosta kuin sen tarjoamista mahdollisuuksista kulttuuriin ja taiteisiin. Se nähdään keväällä, kun lautat aloittavat liikennöinnin Kauppatorilta Vallisaareen.

Kaiken tämän keskellä meinasi unohtua se, miksi saarelle mentiin. We Jazz -festivaalin ohjelman julkistusta varten. Siitä tarkemmin tämän linkin takana.