Huojentunut huokaus malarian pelon jälkeen – Paperi T Tavastialla

Paperi T – 17.4.2015 Helsinki, Tavastia-klubi
Jaa Facebookissa

Jos odotuksen tunne on joskus ollut käsin kosketeltavissa, se oli sitä tuottajaduo Femme en Fourruren katkaistessa yleisön huomion kaapanneen elektrotaustan kuin seinään. Loppuunmyyty Tavastia väreili kärsimättömänä show’n aloituksen venyessä. Se oli kuitenkin välttämätöntä, jotta Urho Kekkosen kadulla kiemurrellut ihmismato ehtisi luikerrella klubin uumeniin.

Odotus oli alkanut jo aikaa sitten­­­ – monien kohdalla ennen ensimmäistä singleä. Marraskuussa ilmestyneen Sä jätät jäljen -videon jälkeen kollektiivinen odotus on saanut lähes massapsykoosia muistuttavia piirteitä. Se on levinnyt epidemian lailla.

Debyyttialbumi Malarian pelon 700 kappaleen vinyylipainos myytiin ennakkotilaten loppuun. Levynjulkaisukeikka Tavastialla myytiin samoin lukemin täyteen. Voiko Paperi T nousta pökerryttäväksi luotujen odotusten tasolle?

Odotus purkautui spontaanina mylvintänä Paperi T:n saapuessa mikrofonin ääreen Hendrick’s-pullo kädessään. Albumin avaavan Mainstream-solon toimittaminen a cappellana oli väkevin mahdollinen aloitus. Siinä oli uhmakkuutta, jolla viestittiin skeptikoille, että kaikki haasteet on otettu vastaan.

Aidosti liikuttuneen oloinen Paperi T kiitti paikalle saapuneita ja pahoitteli aloituksen venymistä. Alkuillan konsertti ennen loppuunmyytyä myöhäisempää keikkaa oli huolimatonta organisointia. On fyysinen mahdottomuus, että 700-päinen yleisö liikkuisi narikan lävitse puolessa tunnissa. Syyttävä sormi osoittaisi Paperi T:n ohi, mutta hän astui myös sen eteen. Perjantai oli Paperi T:n päivä – niin myötä- kuin vastamäessä.

Räppäri teki gin-tonicin ja jatkoi Malarian pelon kappaleiden läpikäyntiä Femme en Fourrure takanaan. Riimien tiputtelu on väärä termi, sillä siitä saattaa tulla mieleen laiskanpulskea sylkeminen. Paperi T:n kirjoittamat rivit tulivat tarkkuudella, varmuudella, viiltävästi ja jokainen niistä tuntui keventävän taakkaa hänen harteillaan.

Paperi T:n karisma oli samanaikaisesti läpinäkyvää ja salaperäistä. Se oli inhimillistä, mutta kosketuksen ulottumattomissa.

Malarian pelko on kenties yhtenäisin Suomessa julkaistu hip hop -debyytti. Se on erolevy. Se on ajankuva. Se on henkilökuva. Se on tuleva klassikko – pidit siitä tai et. Se on Paperi T:n levy – vierailijoille ei anneta yhtä kertosäettä enempää tilaa.

Tavastialla Elokuvan kertosäkeen lauloi P-K Keräsen sijaan Femme en Fourruren Sandra Tervonen. Paperi T:n ja tuottajakaksikon dynamiikkaa kävi ravistelemassa vain Reino Nordin ja hänkin pyytämättä. Biisien välissä muutenkin häkeltyneeltä vaikuttaneen räppärin ajatus katkesi Nordinin toikkaroidessa halailemaan. Toivottavasti Reiskaa paiskattiin maailmanluokan morkkiksella.

Levyn ulkopuolelta kuultiin yksi kappale, joka pysyi Malarian pelon maalaamassa viitekehyksessä. Ruger Hauer, Paperi T & Khid, muut featit tai edes encoret eivät tulleet kysymykseen ja hyvä niin.

Paperi T:n huojentuneen huokauksen pystyi tuntemaan kattovalojen syttyessä jälleen. Odotukset tuli lunastettua.