Barbe-Q-Barbies on tosissaan maailmanvalloituksen kanssa

Jaa Facebookissa

Helsinkiläisen tyttöbändin, Barbe-Q-Barbiesin, debyyttilevy ”All over you” saatiin kauppoihin 13.lokakuuta. Pikkutyttöjä nämä rokkarit eivät kuitenkaan enää ole, ja kokemusta muusikkoinakin on vaikka muille jakaa.
Jos vertailla täytyy, niin AC/DC, Hurriganes ja Joan Jett tulevat ensi kuulemalta ainakin allekirjoittaneelle mieleen.

Barbe-Q-Barbies kokosi ensimmäiset rivinsä jo 2003, jolloin entuudestaan bändikaverit, rumpali Niina ja kitaristi Kaisa, päättivät laittaa uuden vaihteen päälle. Alkuperäinen kokoonpano on vaihtunut useaan otteeseen, mutta nyt rivit ovat viimein kasassa ja oikeat tyypit oikeissa rooleissa.

Laulaja Niki on järjestyksessä Barbien neljäs. Hänen tiensä bändiin poikkeaa tavallisuudesta, sillä Niki oli jo ennen liittymistään ehtinyt luoda soolouraa. Ensimmäinen levy oli julkaisemista vaille valmis, kun hän ilmoitti levy-yhtiölle siirtyvänsä Barbien solistiksi.

Barbe-Q-Barbiesit ovat ottaneet muutenkin ohjat käsiinsä heti alusta asti. Levydiiliä ei lähdetty metsästämään summamutikassa. Muutaman demon jälkeen tarjouksia kyllä tuli, mutta Barbeja ne eivät miellyttäneet. Debyytti päätettiin tehdä valmiiksi omin voimin ja omin ehdoin.

Niina oli ehtinyt ihastua saksalaistuottaja Jürgen Hendlmeierin raakaan ja konstailemattomaan soundiin, kuunnellessaan mm. The Flaming Sideburnsin levyä. Muut Barbit olivat tyylistä samaa mieltä, toimittivat demon tuottajalle, ja ehdottivat yhteistyötä. Jürgen innostui, levy purkitettiin, ja viittä vaille valmis kokonaisuus päätettiin tarjota Sound on Finland –levy-yhtiölle julkaistavaksi.

”All over you” -levylle äänitettiin lisäksi vielä Sweet-yhtyeen hitti ”Wig-Wam Bam”.

Cover-valinta on erittäin sopiva, sillä vaikka Barbe-Q-Barbiensin musiikkia mielellään markkinoidaan garagerockina, he itse kokevat tekevänsä paljon vivahderikkaampaa musiikkia.

Mimmivertailut ärsyttävät

Vielä 1980 –luvulla tyttöbändit olivat äärimmäisen harvinaisia. Nyt niitä jo on, mutta Barbien mukaan vieläkään ei ole päästy sen kynnyksen yli, etteivätkö naisrokkarit edelleen aiheuttaisi kummastelua.

– Jos annat levymme kuunneltavaksi jollekin, joka ei tiedä bändin kokoonpanoa, lyön vetoa, ettei hän arvaa kaikkien soittajien olevan naisia, sanoo Kaisa.

Niina on tyytyväinen siihenkin, jos heitä tullaan katsomaan vain mielenkiinnosta rokkia soittavia naisia kohtaan, mutta harmittelee samassa lauseessa sitä, että edelleen on liikaa niitä naiskokoonpanoja, jotka pelaavat enemmän naiseudellaan kuin musiikillisilla avuillaan.

– Barbe-Q-Barbies soittaa rehellistä rockia täydestä sydämestään. Tuntuu hullulta, että meitä vertaillaan kaiken maailman pop- ja punk – tyttöbändeihin vain siksi, että satumme olemaan naisia, toteaa Niki.

Vaikka Barbien musiikki edustaakin rockin raskaampaa osastoa, muusikot itse ovat kaikkea muuta kuin synkkiä. Nauru on herkässä, puheensorina jatkuvaa ja vitsejä satelee.

Keikoille tytöt menevät itsensä näköisinä ja omina itsenään. Mitään yhtenäistä ”uniformua” he eivät päällensä halua pukea. Promokuvia varten luotu look on toki tarkasti harkittu, mutta muutoin naiset luottavat siihen, että musiikki puhuu puolestaan. Keikoilla tärkeintä on yksinkertaisesti asujen käytännöllisyys.

Varsinaista debyyttilevyn jälkeistä kiertuetta joudutaan odottamaan vielä ensi vuoden puolelle, mutta sekään ei ole sattuma. Selkeän urasuunnitelman tehneet Barbit vaihtoivat keikkamyyjänsä vastikään. Tytöt halusivat saada itseään edustamaan sellaisen firman, jolla on sekä halua että kontakteja myydä heitä myös maamme rajojen ulkopuolelle.

– Ruotsiin ja Japaniin ensin, sitten Eurooppaan ja mielelläänhän me Jenkkeihinkin lähdetään!

Barbit eivät halua miettiä debyyttinsä tulevia myyntilukuja. He toivovat, että levy poikii lisää keikkaa ja avaa mahdollisesti joitain uusia ovia. Uusia biisejäkin on jo tehty ja erityisesti Nikin sormet syyhyävät päästä tekemään jo seuraavaa pitkäsoittoa.

”All over you” -levy sisältää paljon materiaalia bändin aikaisemmilta vuosilta, tosin sanoituksia ja sovituksia on uudelleen rukattu paljonkin.

– Historia on nyt pistetty pakettiin. Tästä alkaa uusi vaihe entistä varmemmalla otteella, tytöt toteavat yhteen ääneen.

Teksti: Kata Laurikainen

Ääni alalta 20 vuoden takaa

Me naisrokkarit olemme aina tunteneet aivan erityistä hengenheimolaisuutta keskenämme. Vaikka Ilonan ja Barbe-Q-Barbiesin väliin mahtuu yli 20 vuotta, tuntuu tytöt tavattuani, että olisin voinut hypätä bändiin saman tien. Tyttöbändien viljelemä huumori ei näytä ainakaan muuttuneen pätkääkään.

Vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta on varmasti omiaan luomaan myös se, että miehisessä rock-maailmassa naiset ovat aina joutuneet todistelemaan osaamistaan. En tosin väitä, etteivätkö varsinkin Ilonalle olisi monet ovet myös auenneet paljon helpommin juuri siksi, että kaikki soittajat olivat tyttöjä.

Me naisrokkari-pioneerit elimme keikasta toiseen, emmekä pohtineet uraamme juuri seuraavaa päivää pidemmälle. Tärkeintä oli hauskanpito ja se, että saimme soittaa. Soittaminen ei tuntunut työltä, mistä kertonee sekin, että alkoholi liittyi varsin vahvasti jokaiseen keikkareissuun.

Toisin on nyt. Tämän päivän naisrokkarit tekevät pitkäntähtäimen suunnitelmia, tietävät arvonsa ja osaavat neuvotella sopimuksensa mieleisikseen. Myös PR-taidot ovat aivan toista luokkaa kuin silloin ennen.

Ilona raivasi varmasti omalta osaltaan tietä tuleville tyttöbändeille, mutta minkään sortin tiennäyttäjiä emme olleet – Onneksi!
Näin jälkikäteen ainakaan minä en pysty käsittämään, miten ihmeessä me jaksoimme.

On suuri ilo huomata, kuinka rokkarit ovat näiden vuosien aikana fiksuuntuneet. Pallo on nyt teillä Barbit. Pitäkää se pyörimässä!

Teksti: Kata Laurikainen

  • erno rubik

    hyvä livebändi