Artistin asialla: Kannattaako bändin perustaa osakeyhtiö?

Jaa Facebookissa

Kysymys:

Me Santa Cruzissa ja varmaan kaikki muusikot haluaisivat helpon tavan hoitaa bisnespuolta niin, että aikaa ja energiaa jäisi mahdollisimman paljon musiikin tekemiseen ja soittamiseen. Tuntuisi yksinkertaiselta ohjata kaikki tulot yhteen kassaan, josta sitten myös maksettaisiin bändin kuluja. Toisaalta osakeyhtiön pyörittämiseen liittyvä byrokratia tuntuu aika vieraalta.
Mitä etua yhtiöittämisestä on, ja mitä koukkuja siihen liittyy? Missä vaiheessa uraa kannattaa yhtiö pistää pystyyn ja minkälainen hierarkia ja sopimukset bändin jäsenille yleensä tehdään? Kannattaako yhtiöön ottaa mukaan bändin ulkopuolinen osapuoli?

Arttu Kuosmanen a.k.a. Archie Cruz, muusikko (kuvassa vasemmalla)

Vastaus:

Erinomainen kysymys, jota moni muukin muusikko varmasti pohtii. Yrittäjäksi ryhtyminen on henkilökohtainen valinta, eikä siihen ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Jokaisen pitää miettiä asiaa omista lähtökohdistaan. Muutamia yleispäteviä huomioita voi silti yrittää tehdä.
Muusikon työ on väistämättä muutakin kuin musiikin tekemistä ja soittamista. Byrokratia ei välttämättä vähene yrityksen perustamisen myötä. Toisaalta asiat saattavat tuntua helpommilta, kun toiminta pyörii osakeyhtiön kautta. Samalla voidaan saavuttaa verotuksellista hyötyä. Toisaalta yhteinen yritys edellyttää kovaa luottamusta yhtiökumppaneihin.
Bänditoiminta voidaan jakaa neljään osaan: keikat, biisit, äänitteet ja muu toiminta (muun muassa oheistuotteet). Kaikkia näitä voidaan hallinnoida yhtiön kautta. Keikoista bändi ei enää toimita verokorttejaan esimerkiksi ohjelmatoimistolle eikä ole tähän työsuhteessa, vaan palkkiot laskutetaan yhtyeen yhtiölle, ja muusikoista tulee statukseltaan yrittäjiä. Biisien osalta säveltäjä- ja sanoittajamuusikot voivat tehdä kustannussopimuksen yhtiönsä kanssa. Yrityksestä tulee biisioikeuksien omistaja, ja se voi lisensoida niitä eri käyttötarkoituksiin ja tehdä alikustannussopimuksia, sekä kerätä kustantajan Teosto-korvaukset. Bändiyritys voi myös hallinnoida esittävän taiteilijan oikeuksia, ja ryhtyä äänitteiden tuottajaksi. Tuottajaoikeudet syntyvät tällöin firmalle, ja julkaisu voidaan joko hoitaa yrityksen kautta tai alihankintana. Tuottajan Gramex-korvaukset tuloutuvat yhtiöön. Oy voi myös tuottaa bändin oheistuotteita, omistaa tavaramerkin bändinimeen ja harjoittaa muuta toimintaa. Kaikkia yritykseen kertyneitä tuloja voidaan sitten käyttää toiminnan kuluihin. Muun muassa tekijänoikeuksien siirtoon liittyy aina erikseen selvitettäviä verotuksellisia yksityiskohtia, eikä kaikkia Teosto- tai Gramex-korvauksia voi siirtää omallekaan firmalle.
Suomessa on monia bändiyrityksiä, joista osakkaille maksetaan kuukausipalkkaa tai palkkaa aina silloin, kun siihen on varaa. Suosittelen bändiyhtiön perustamista kuitenkin vasta sitten, kun kokoonpano on vakiintunut ja jäsenet luottavat toisiinsa, ja kun tulovirta on niin tasainen että sillä saadaan katettua yrityksen pyörittämisestä syntyvät kirjanpito- ja muut kulut. Myös yrittäjästatuksen sosiaaliturvapuoli pitää ottaa huomioon.
Osakkaiden kannattaa ehdottomasti tehdä osakassopimus ja sopia muun muassa siitä, mitä osakkeille tapahtuu, jos yksi osakas jättää bändin. Bändin ulkopuolisten henkilöiden ottamiseen osakkaiksi suhtaudun erittäin suurella varauksella. Joka tapauksessa yhtiön perustamisesta kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa, ja laatia kaikki sopimukset huolellisesti. Parhaimmillaan osakeyhtiön pyörittäminen tuo toimintaan nostetta, kun kaikki suhtautuvat yhteiseen asiaan ammattimaisemmin. Se voi kannustaa myös omakustantajaksi ryhtymiseen, mikä voi lisätä bändin tuloja.

Lottaliina Lehtinen, Muusikoiden liiton lakimies