Politiikkaa ja rockia ei pidä sekoittaa keskenään.
Äskeisen olen kuullut säännöllisesti sen verran monen rokkarin suusta, että tämän kolumnin palstatila täyttyisi helposti nimillä, jotka tuota liturgiaa ovat vuosien varrella hokeneet.
Minulla on teille viesti.
Olette väärässä.
Politiikasta on kyse, kun kaupunki järjestää tai on järjestämättä ilmaistapahtumia asukkailleen. Kun kaupunki tarjoaa tai on tarjoamatta treenikämppiä harrastelijamuusikoille. Kun kaupunki on avaamassa uusia tiloja tai sulkemassa vanhoja hyviksi havaittuja paikkoja.
Kun Paula Vesala, Kari Tapio ja Eicca Toppinen ovat huolissaan tekijänoikeuksien siirtymisestä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Kun Olavi Uusivirta on perustamassa vasemmistotaiteilijoiden ja -kulttuurityöntekijöiden toimintaryhmää Vatakia. Kun Riistetyt laulaa Älä luota systeemiin.
Emme voi valita asuinpaikkaamme syntyessämme.
Itse olen syntynyt Helsinkiin.
Itse olen vuosien varrella saanut nauttia suunnattomasti hienoista palveluista populaarimusiikin saralla, joita Helsingin kaupunki on minulle ilmaiseksi ja subventoituna tarjonnut. Lukuisia ilmaisia keikkoja, treenikämppiä, esiintymistilaisuuksia ja bändikatselmuksia. Lukemattomia mahdollisuuksia.
Kiitos kaikesta.
Maaseutu autioituu ja ihmiset muuttavat töiden sekä palveluiden perässä Helsinkiin. Väitetään, etteivät helsinkiläiset voi tuntea maaseudun olosuhteita. Palveluita karsitaan kuitenkin kaikkialla.
Myös Helsingissä.
Jo kolmannen kerran parin vuoden sisällä yritetään Munkkiniemen ja Harjun nuorisotaloja ajaa jälleen alas. Alasajoja perustellaan kustannussäästöillä, mutta laskennallisesti säästöt ovat Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen vajaan kuuden miljoonan euron vuokramenoissa noin prosentin luokkaa.
Myös muut perustelut ontuvat.
Harjun ja Munkkiniemen nuorille suunnatuissa huokeissa demostudioissa ja treenikämpissä ovat ensiaskeleensa ottaneet muun muassa Zen Café, Maija Vilkkumaa, Don Huonot ja HIM. Näillä toimipaikoilla on jo historiallisesta perspektiivistä katsottuna fundamentaalinen merkitys Helsingin populaarikulttuurissa.
Treenikämpät on Helsingissä pitkälti yksityistetty, koska kaupunki ei tarjoa kunnon harjoittelutiloja yhtyeille. 30 neliön treenitilasta saa maksaa yli 500 euroa kuussa. Nyt halutaan ajaa alas myös nuorten huokeat studiopalvelut.
Se maksaa, kenellä on varaa. Se syrjäytyy, kenellä ei ole rahaa. Kahden kerroksen väkeä.
Kenen joukoissa seisot?
Poliittiset päätökset koskevat meitä kaikkia – myös Rytmin lukijoita. Oli lukija sitten nuori rokkari tai vanhempi salonkikelpoisemman musiikin ystävä, niin jotkut tulevat aina istumaan päättävissä elimissä ajamassa meidän – tai muiden – asiaa.
Kuka ajaa nuoren asiaa? Millainen maa jälkikasvulle ja jälkipolville jää?
Väitetään, ettei äänestämällä voi vaikuttaa, mutta äänestämättä jättämisellä vaikutetaan pikemminkin nykyisiin valtarakenteisiin sekä sellaisen sukupolven pysymisen vallan kahvassa, jotka voivat taata omien etujensa säilyvyyden sekä niiden ohjautumisen perintönä omalle jälkikasvulle ja muille hyväosaisille.
Haluammeko todellakin evätä vähävaraisemmilta tulevaisuuden tekijöiltä mahdollisuuden toteuttaa visioitaan? Onko meillä siihen varaa?
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään maalis- tai huhtikuussa 2011 ja seuraavat kunnallisvaalit lokakuussa 2012. Kunnallis- ja valtakunnanpolitiikka koskee meitä jokaista.
Aiotko Sinä luottaa nykyiseen systeemiin jättämällä äänestämättä?
Teksti: Nalle Österman
Kirjoittaja on 36-vuotias syntyperäinen kontulalainen suomenruotsalainen paljasjalkainen helsinkiläinen, joka haluaa myös tulevien sukupolvien saavan samat mahdollisuudet kuin itse.
nalle.osterman@gmail.com
