Miksi idän ihmeet eivät menesty länsimaissa?

Jaa Facebookissa
Voisiko idästä nousta Suomeen auringon lisäksi jatkossa myös tähtiä?

Aasiasta ei Japania lukuunottamatta ole liiemmin musiikkituontia Suomeen tapahtunut. Kotimaisia musiikkilistoja hallitsevat aina pääsääntöisesti eurooppalaiset artistit sekä jenkkibändit. Tarjonnasta ja kyvyistä ei silti ole Aasiassa pulaa. Voisiko idästä nousta Suomeen auringon lisäksi jatkossa myös tähtiä?

Seksikäs ja lahjakas Tata Young on yksi tämän hetken kuumimmista nimistä Kaakkois-Aasiassa. Et todennäköisesti ole koskaan edes kuullut hänestä, mutta kotimaassaan Thaimaassa hän on koko kansan julkkis, ainakin nuoremman väestönosan eittämätön idoli.
Hehkeä, menestyksekäs ja kaunisääninen nuori nainen myy jatkuvasti levyjään kuin häkä, ja menestyshittejä nousee tasaista tahtia listoille. Tatan, oikealta nimetään Amita Marie Youngin, tuorein englanninkielinen pitkäsoitto Ready For Love julkaistiin viime vuonna erittäin näyttävästi Bangkokin kansainvälisen lentokentän kiitoradan kupeessa satojen ulkomaisten toimittajien todistaessa tapahtumaa. Levyltä lohkaistut sinkut ovat nousseet Thaimaan lisäksi myös naapurimaissa listaykkösiksi ja kokonaisuudessaan kaunottaren levyjä on myyty ASEAN-maissa jo noin 13 miljoonaa kappaletta.

Uusimmalla albumillaan Tata koettaakin ottaa haltuunsa lähialueiden lisäksi myös Euroopan ja Australian markkinat. Paikallisen Sony Musicin toimitusjohtaja Birathon Kasemsri on toiminut tuottajana Tatan tuoreimmalla albumilla ja miehellä on – luonnollisesti – suuri tahto saada suojattinsa lyödyksi läpi viimein myös länsimaissa.
”Tata on eräänlainen kruununjalokivi artistiemme joukossa”, kolmisen vuotta paikallisen Sony Musicin toimitusjohtajana työskennellyt Kasemsri kertoo myhäillen hulppeassa toimistossaan Bangkokin liikekeskuksen ytimessä, eikä voi olla peittämättä tyytyväisyyttään Tatan huimaan menestykseen.

Britannia on Euroopan
markkinoiden ovi

Tatan maailmanvalloitus länsimaissa ei silti tule olemaan ruusuilla tanssimista, menestyksekkäästä urastaan sekä usein toistuvasta ”aasialainen Britney Spears” -vertailusta huolimatta. Jopa ”uudeksi Madonnaksikin” povatun tähden ovet Eurooppaan eivät ole vielä auenneet suuressa mittakaavassa, vaikka taustatiimi onkin kansainvälistä saksalais-ruotsalaista huippua. Onpa yhden kappaleen kirjoittamisessa tuoreimmalle levylle toiminut vetoapuna myös Jenkki-laulajatar Leona Lewis.

Tatan musiikillinen menneisyyskin on kuin kaikkien länkkäri-supertähtien: Teinisensaationa aloittanut lahjakkuus herätti jo nuorella iällään huomiota voittamalla erilaisia kykykilpailuja, ja lopulta ylikansallinen levy-yhtiö otti nuoren naisen hellään huomaansa jättimäisen markkinointikoneiston tahkotessa uskomattomalla voimalla Tatasta todellista maailmanimeä.
”Musiikki on lopulta hyvin erityislaatuinen kommunikointiväline. On ymmärrettävä, että ihmiset valitsevat kuuntelemansa artistit muunkin kuin musiikin perusteella. Kuluttajat haluavat kokea samastumista kuuntelemiensa artistien kanssa, kokea samoja asioita ja arvoja. Kyse on erittäin kokonaisvaltaisesta asiasta”, Kasemsri myöntää.

Se, että Tataa ei tiedetä Suomessa lainkaan, vaikuttaa toiselta puolelta maailmaa katsottuna oudolta. Kulttuurillinen tausta voi stigmatisoida artistia, vaikka kyvyissä ei olisikaan puutetta.
”Niinpä, esimerkiksi Madonna oli alkuaikoinaan lähempänä mustaa musiikkia, eikä hän juurikaan näyttänyt oikeita kasvojaan ja sitä, että on valkoinen. Meidänkin pitää edetä Tatan markkinoinnissa askel askeleelta, emmehän voi pakottaa ihmisiä kuuntelemaan tai ostamaan levyjä.”

Suomen Sony Musicin tomitusjohtaja Kimmo Valtanen ei myöskään lupaa Tatalle menestystä länsimaissa helposti, kuten ei muillekaan idän lahjakkuuksille.
”Onnistuakseen Tatan tulisi lyödä ensiksi itsensä isosti läpi Yhdysvalloissa, tai vähintäänkin Briteissä, jotta hitti ja artistin tarina resonoisi tämän johdosta median kautta läpi muun länsimaailman.”
”Jos näin ei tapahdu, edessä voi olla pitkä ja kivinen tie kohti supertähteyttä. Haaste on äärimmäisen kova, joskaan ei toki mahdoton”, Valtanen toteaa.

Teksti: Nicolas Voutilainen

Lue koko juttu uusimmasta Rytmistä, joka on lehtipisteissä 3. syyskuuta!