Koko laivan bileet – hottia jazzia hyisellä merellä

Jaa Facebookissa

Turusta Tukholmaan suuntautunut risteily sisälsi yksittäisten keikkojen sijaan minifestivaalin. Vuorokauteen mahtui siten puolen tusinan konsertin lisäksi bilemeininkiä, keskustelua ja parit jamit, joissa soittajisto vaihtui yllätyksiä tarjoten.

Tapahtuman brändi Flame Jazz tuli tutuksi Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, jolloin organisaatio vastasi korkean profiilin konserttisarjasta. Jazzin vakioseuraajien lisäksi klubiyleisön liikkeelle saanut pyrähdys jatkui Turussa viime vuonna monipuolisella jazz-ohjelmistolla, joka huipentui syyskuussa 2012 kaikkien aikojen ensimmäiseen Flame Jazz Cruiseen Turusta Tukholman kautta Åboon. Sen vastaanotto oli niin innostunut, että toinen jazz-kieppi oli itsestään selvyys.

”Jazz vetää tänään yleisöä niin maissa kuin merillä, mikä on ymmärretty laivoilla”, kiteyttää Jussi Fredriksson, Flame Jazzin luoja.

Myös jazz-muusikkona ja -säveltäjänä toimiva promoottori-puuhamies pitää laivaa monipuolisena miljöönä keikkojen järjestämiselle.

”Tänne on luonteva luoda intiimi mutta monipuolinen tapahtuma. Samalla lipulla pääsee mukaan kaikkiin tapahtumiin, ja toisaalta laiva tarjoaa ison valikoiman ympäristöjä erilaisille bändeille.”

Zander Flame Jazz

Jamppaa joka lähtöön

Idea toimi loistavasti jälleen käytännössäkin. Konserteista erottuivat esimerkiksi Severi Pyysalon paluukeikka ja kehuja kahmineen Zanderin tiheäsyinen fuusiohehkutus.

Vibrafonisti Severi Pyysalo, rumpali Jussi ”Fredator” Fredriksson, basisti Jori Huhtala ja trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori käynnistivät risteilyn tiukalla kvartettipyörityksellä. Yleisöä kertyi heti kättelyssä mukavasti todistamaan 1980-luvulla maineeseen nousseen vibrafonistin paluuta jazziin – viimeisimmät keikkahavainnot miehestä ovat Kauko Röyhkän kanssa klubeilla soitetuista ja Röyhkän laulustolle rakentuvista iskevistä avant-rock-repäisyistä. Nelikon ohjelma koostui originaaleista ja standardeista, joissa meininki helmeili hienosti klassisen saundin ytimessä.

Sunnuntai-iltapäivällä Zander kiri omassa osuudessaan fuusion sfääreihin. Pianisti Joonas Haavisto, basisti Juho Kivivuori ja rumpali Tuomas Timonen veivät huikealle matkalle kuulaasti leijuvalla Rhodes-saundillaan. Piikkieväiseltä kuhalta nimen ohella asenteen lainannut trio tarjoili tuoreita teoksia alalla pitkästyttävän yleisen retroilun sijaan.

Kiehutus toi hetkittäin mieleen vaiheen, jolloin Miles Davisin Bitches Brew breikkasi jazzin uuden, nuoren yleisön kuuluville. Coolia menoa piiskasi eteenpäin minimalistinen lähestymistapa – virtuositeetin alleviivaamisen sijaan pelimannit paneutuivat oleelliseen. Kolmikosta puristuikin koko risteilyn iskevin sähkönyrkki.

Bilejaskaa oli niin ikään moneen makuun. Jose Mäenpää Hot veti tanssijoita tasaiselle mikstuurallaan, jossa vaikuttivat muun muassa iskelmän ikivihreät, brasilialais-bossamainen keinunta ja jazzaava vapaalento musiikillisesta maailmasta toiseen. Tehoa todistivat vaikkapa sähäkät tulkinnat Laila Kinnusen Epävireiset sydämet ja Olavi Virran Punatukkaiselle tytölleni -vedoista.

Vieläkin hotimmaksi meno yltyi, kun Toni Porthen & Funky Ladies astuivat lavalle Rita Lovely ja Nina Mya solisteinaan. The Soultwistersissä vaikuttavan Ritan äänivarat vertautuvat rhythm’n’bluesin nais-shoutereihin, kuten Etta Jamesiin. Hurja rutistus ja svengaava biisistö tekivät tehtävänsä ja täyttivät tanssilattian.

Pori Jazzin vuoden 2012 taiteilijaksi meritoidun Ninan näkemys Princen Kissistä puolestaan kirkastui illan yhdeksi valopilkuksi, joka kiskoi yleisön akrobaattisiin suorituksiin parketilla. Kimpassa naiset vetivät mehevän kimaran lantioon vetoavaa materiaalia Jacksonsista ja Sly Stonesta Whitney Houstoniin.

Jameissa kokeneiden tekijöiden rinnalla kuultiin Sibelius-akatemian jazz-linjan opiskelijoita. Fredrikssonin mukaan risteily näyttää millaisissa olosuhteissa muusikon käytännön työ tehdään, ja mitä kaikkea siihen liittyy varsinaisen soittamisen lisäksi.

”Laiva on yksi mahdollisista estradeista, joka työllistää alan ammattilaisia tulevaisuudessa, onhan musiikki keskeinen tekijä elämyshakuisessa risteilykonseptissa.”

Severi Flame Jazz

Päällikön katselmus

Fredriksson astui tuleen useaan otteeseen muutenkin kuin liskonaamioisena Fredatorina. Näyttäytymisistä vaativin oli sunnuntain musiikkiosuuden aloittanut soolopianokonsertti.

Promoottori-muusikon musiikillinen spektrum levittyi avaraksi. Improvisoiduissa soitteissa livahdettiin Thelonious Monkin kubismista Henry Mancinin Moon Riverille ja edelleen maestron omista sävellyksistä Bronislaw Kaperin standardiin On Green Dolphin Street. Jazzin ytimessä siis liikuttiin vahvasti, mikä sai lämmintä vastakaikua yleisöltä.

Katselmuksen viimeiset rytmit tarjosi Toni Porthenin talentikas poppoo solistinaan Tuomo Prättälä. Suomalaisen uuden rhythm’n’soulin kummisetä, kätilö ja moottori polki timmiä svengiä tutulla asenteella. Kuohkea kokoonpano vetosi iltapäivätytinäiseen yleisöön kannustavasti pannen vipinää niin leikkisään junnukansaan kuin läheisyyttä kaipaaviin tanssipareihin.

Teksti ja kuvat: Matti Komulainen