Haastattelussa Songsworthin Lauri Järvilehto, joka julkaisee scifi-musiikkinsa ilmaiseksi public domainiin

Jaa Facebookissa

Songsworth on kotimainen yhden miehen projekti, jossa kirjailija-muusikko Lauri Järvilehto työstää instrumentaalista scifi-musiikkia Jean-Michel Jarren ja Vangeliksen jalanjäljissä. Koska eilen julkaistiin jo kolmas Songsworth-albumi Second Star to the Right, joka on edellisten tapaan ilmaiseksi kaiken kansan ladattavissa, kysyimme Järvilehdolta mistä tässä kaikessa on kysymys.

1. Kuinka tieteisfiktion vaikutus kuuluu musiikissasi?

Minulle kaikkein omimmilta tuntuva musiikkityyli on jo useamman vuoden ajan ollut instrumentaalinen syntetisaattorimusiikki, jota voi mielestäni nimittää scifi-musiikiksi. Tämäntyyppinen musiikkihan on aika harvoin soinut radiossa enää 1980-luvun jälkeen, mutta sitä kuullaan yhä scifi-sarjoissa ja leffoissa.

Songsworth-projektin jujuna on kytkeä musiikkia eriliaisiin tunnettuihin scifi-tarinoihin: kirjoihin, leffoihin, sarjakuviin ja tietokonepeleihin. Näin musiikki saa lisää syvyyttä yhdessä jaetuista tutuista kokemuksista.

Second Star to the Right -levyllä merkittävimpiä vaikuttajia ovat olleet Frank Herbertin Dyyni-kirjat, Alastair Reynoldsin Revelation Space -universumi sekä Star Trek -leffat, joista levy on saanut myös nimensä. (Viittaus ei siis ole Peter Paniin kuin välillisesti.)

2. Mistä Songsworth-projektin ajatus syntyi?

Olin työstänyt 2010-luvun taitetta kohti uutta musiikkia ilman sen erityisempää suunnitelmaa. Olin itse asiassa koonnut biiseistä jo yhden masterinkin, jossa oli noin puolet instrumentaalista ja puolet laulettua musiikkia. Levy ei kuitenkaan löytänyt lopullista muotoaan ja jätin sen vielä mietintään. 2009 syksyllä instrumentaalibiisit alkoivat loksahdella yhteen ja lopulta syntyi Land of Willow City of Steel -levy. Samalla aloin nimetä biisejä viitteellisesti erilaisin scifi-teemoin sen enempää asiaa ajattelematta.

Seuraavan, viime vuonna julkaistun Launchland-levyn kohdalla idea alkoi jo kiteytyä niin, että biisit linkkasivat voimakkaammin minulle kaikkein merkityksellisimpiin stooreihin. Mielenkiintoinen käänne oli, että lempikirjailijani Alastair Reynolds, jonka teoksiin sekä Launchlandilla että tällä uudella viittaa kummallakin kaksi sävellystä, antoi luvan käyttää maalaamaansa teosta Launchlandin kantena. Tässä kohtaa ymmärsin, että Songsworth tarjoaa minulle mahdollisuuden työskennellä syvällisesti kahden intohimoisen harrastukseni parissa: musiikin ja science fictionin.

Kun aloin työstää materiaalia tälle uudelle levylle, oli jo alusta asti melko selvää, että jatkan tällä scifin innoittamalla linjalla. Jotenkin ajatus tuntuu minusta istuvan tämän tyyppisen musiikin kanssa kivasti.

3. Miksi julkaiset musiikkisi public domainiin?

Minusta musiikki herää henkiin vasta kun se jaetaan muiden kanssa. Tällaiselle instrunemtaaliselle syntikkapopille ei ole kauhean laajoja kaupallisia markkinoita, joten public domain -jakelu tavoittanee laajemman yleisön kuin kaupallinen jakelu. Ainakin Launchlandin kohdalla se näyttäisi jossakin määrin toteutuneen: parhaillaan levyä hakemalla löytyi yli 60 000 Google-osumaa, ja olen saanut siitä tosi positiivista palautetta ympäri maailmaa. Jostakin syystä se näyttäisi levinneen paljon etenkin Venäjällä.

Päätyöni on kuitenkin tutkimustyötä. Siitä saan riittävän toimeentulon, ja aikaa jää myös riittävästi musiikin tekemiselle. Koska minulla ei ole taloudellista tai ajallista painetta musiikin tekemisessä, toimii tässä public domain -jakelu nähdäkseni parhaiten.

4. Olet myös kirjailija ja filosofi: kuinka musiikin tekeminen suhteutuu muuhun luovaan toimintaasi?

Nykyään teen musiikkia lähinnä iltaisin. Nuorempana ammattimuusikkona luuhasin studiolla 12 tuntia päivässä, mutta nykyään on kiva laittaa kamat päälle silloin kun on jo valmiiksi hyvä flow päällä. Näköjään sen seurauksena syntyy kohtalaisen vaivatta tällainen kymmenen trackin levy vuodessa.

Pääasiassa aikani kuluu tutkimustyön ja kirjoittamisen parissa. Musiikilla on kuitenkin jotenkin aika tärkeä merkitys elämässäni ja sen kautta pystyn purkamaan auki sellaisia juttuja, joissa analyyttisempi tutkijan ote ei yllä tarpeeksi pitkälle.

Minusta tuntuu, että olen perusluonteeltani rakentaja. Tajusin tämän kun aloin ostaa lapsilleni Lego-avaruusaluksia ja hoksasin olevani vähintään yhtä innostunut niistä kuin muksutkin. Minusta on äärettömän mielenkiintoista rakentaa tutkimushankkeita, kirjoja, levyjä – ja Lego-avaruusaluksia. Pienistä paloista suurempien kokonaisuuksien palastelu tuntuu olevan oman ajatteluni ja elämäni ytimessä.

5. Kuinka uusi albumi eroaa edellisistä kahdesta?

Minusta Second Star to the Right on jotenkin kokonaisvaltaisempi ja kiteytyneempi kuin aiemmat levyt. Land of Willow City of Steel syntyi pitkällä aikajänteellä ilman erityistä suunnitelmaa. Launchland syntyi puolestaan pääasiassa kahdeksan päivän inspiraationpurkauksen tuloksena. Tämä uusi puolestaan versoi esiin vuoden 2012 aikana erilaisten aihioiden ja musiikillisten ideoiden kautta. Ehkäpä yhdistelmä jonkinlaista päämäärätietoisuutta ja hieman pidempää aikajännettä on johtanut kokonaisuudessaan kiteytempään ilmaisuun?

Totta puhuen, jossakin kohtaa olin jo aika turhautunut tähän prosessiin ja ajattelin, että en koskaan tule tekemään niin onnistunutta levyä kuin Launchland. Eräänä iltana soitin siihen asti kertyneitä kappaleita eräälle ystävälleni, ja hänen kommenttinsa ohjasivat minut tarkastelemaan tulevaa levyä uudella tavalla. Muutamaa päivää myöhemmin kirjoitin Wing Commander -kappaleen, joka loksautti levyn kohdalleen. Siinä kohtaa tajusin, että tästä tulee seuraava pitkäsoitto – ja että siitä tulee vähintään yhtä hyvä kuin Launchlandista.

Näin joskus 17-vuotiaana unta, jossa kuuntelin C-kasetilta musiikkia joka sai minut ihan älyttömän hyviin fiiliksiin. Samassa tajusin, että olin itse kirjoittanut sen musiikin. Ja sitten heräsin.

Launchland oli ensimmäinen levy, jonka kohdalla koin hereillä ollessani jotain samanlaista kuin tuossa unessa. Ja jonkin aikaa ajattelin, että se oli sitten siinä: jonkinlainen onnekas yksittäistapaus.

Mutta kun Second Star to the Right loksahti kohdilleen, se tuntui ihan samalta. Musiikin tekeminen on minulla aina hieman ennustamatonta ja arvaamatonta, hämmentävääkin. Tällainen tuntuu kyllä hienolta.

6. Oletko harkinnut sanoitettua ja laulettua scifi-albumia, vai onko Songsworthille olennaista olla instrumentaalista?

Loistava kysymys. Olen pyöritellyt ajatusta viime aikoina paljonkin. En ole juurikaan laulanut nauhalle vuoden 2008 jälkeen, mutta olen kyllä laulanut lapsilleni; ja aina välillä mietin, voisiko sitä tuoda omaan musiikkiini jotenkin. Toistaiseksi suurta loksahdusta ei ole tapahtunut. Viime vuonna aloin kuunnella paljon Bob Dylanin alkuaikojen tuotantoa, ja koen jonkinlaista suurta yhteyttä sen musiikin kanssa. Aina välillä olen miettinyt, voisiko mies-ja-kitara -tyyppistä ilmaisua yhdistää tähän scifi-soundiin.

Minusta on yhtäältä hienoa, että tämä Songsworth-konsepti on loksahtanut näin selkeästi kohdalleen. Toisaalta ei pidä fiksautua liikaa menneeseenkään. Muutamia uusia aihioita olen tässä pyöritellyt, jotka ovat kyllä yhä instrumentaalisia. Mutta kuka tietää, ehkä innostun jossakin välissä myös sanoittamaankin pitkästä aikaa kappaleita.

*

Songsworthin Second Star to the Right ilmestyi eilen ladattavaksi projektin nettisivuilta. Albumi on saatavilla myös iTunesista ja Amazonista.