Fanien kannatti rahoittaa dokumentti Saxonista

Jaa Facebookissa

Saxon kuului 1970-80–lukujen vaihteessa vaikuttaneen New Wave of British Heavy Metal –skenen perusnimiin. Osa tuon aallon harjalla ratsastaneista yhtyeistä saavutti maailmanlaajuista suosiota, osa katosi kartalta vuosien varrella ja edelleen paahtava Saxon on jotain siltä väliltä. Vuonna 1979 perustetun yorkshireläisyhtyeen tarina avautuu tämän kaksituntisen dokumentin kautta.

Leffa koostuu lukuisista haastatteluista, arkistomateriaali- ja keikkanäytteistä. Eniten ruutuaikaa saa itseoikeutetusti liehulettinen 61-vuotias laulaja Biff Byford. Hän ja kitaristi Paul Quinnin ovat nykyisessä Saxonissa ainoina jäljellä siitä kokoonpanosta, joka aloitti toimintansa Son of a Bitch -nimellä vuonna 1976. Muutkin yhtyeen jäsenet haastatellaan ja erityisen tärkeää vanhoille Saxon-faneille lienee se, että myös klassisen Saxon-kokoonpanon jäsenet, basisti Steve ’Dobby’ Dawson ja kitaristi Graham Oliver avaavat vuosia kiinni olleen sanaisen arkkunsa. Byfordin ja Quinnin sekä aikoinaan kylmästi bändistä erotettujen Dawsonin ja Oliverin välillä on edelleen Saxon-nimen käyttöoikeuteen liittyvää riitaa, eivätkä suinkaan kaikki yhtyeen ex-jäsenet ole halunneet avata vanhoja haavoja kameroiden edessä, näistä tärkeimpänä rumpali Pete Gill. Leffassa nähdään ja kuullaan tarinoita ja mielipiteitä myös bändin ulkopuolisilta: mm. NWOBHM-fanaatikko Metallican Lars Ulrich, Motörheadin Lemmy, bändin 80-luvun manageri ja monet muut kertovat tarinoita ja mielipiteitään Saxonista.

Saxonin työläistausta, perustaminen ja nousu NWOBHM:n kärkinimien joukkoon kerrotaan melko perinpohjaisesti, tosin 90-luvulle ja lähemmäs tätä päivää tultaessa ei enää käsitellä jokaista albumia ja kaikkia tapahtumia. Onneksi dvd:n valikossa on muuten mahdollisuus käyttää englanninkielistä tekstitystä, sillä joillakin vanhoista herroista -erityisesti Graham Oliverilla- aksentti on paikoin niin paksua, että putosin kärryiltä useamman kerran.

Yhtyeen tarinassa on hellyttäviä ja surkuhupaisiakin piirteitä: uran alkuvuosina nuorten rokkareiden kovin nautintoaine oli tee ja vasta yhteiskiertue Motörheadin kanssa tutustutti osan Saxon-jäsenistöstä ns. perinteisiin rokkituotteisiin. 80-luvun menestyslevyjen (Wheels of Steel, Strong Arm of the Law, Denim and Leather) jälkeen Saxon yritti usean aikalaisensa tavoin muuttaa soundiaan kaupallisemmaksi ja pyrki aktiivisesti Pohjois-Amerikan markkinoille; jenkkituottaja Kevin Beamishin tuottama Crusader -levy ei saa bändin jäseniltä dokumentissa mitenkään mairittelevia lausuntoja, vaikka se itselleni taisi olla paras Saxon-levy siihen mennessä. Muutamaa vuotta myöhemmin bändi kierrätti Christopher Cross -klassikon Ride Like the Wind, jonka hillittömästä promovideosta nähdään dokumentissa myös pieni pätkä.

Tupla-dvd:n toinen levy sisältää kaksi keikkataltiointia, joista vuonna 1981 Bremenissä Saksassa kuvattu tv-keikka on hilpeä ja jo pelkästään ajankuvana katsomisen arvoinen. Tuoreempi on kuvattu vuonna 2008 ja osoittaa bändin olleen tuolloin kovassa livekunnossa – ja taannoisten keikka-arvioiden perusteella on sitä edelleen. Lisäksi bonuslevyllä nähdään mm. pitkästyttävä making of -pätkä Into the Labyrinth -levyn (2009) teosta, hieman kiinnostavampi dokkari Crusaderin levytyksestä sekä Biffin ja Lemmyn yhteishaastattelu.

Tärkeää dokumentissa on se, että se on Saxon-fanien rahoittama ja alun perin käsittääkseni vain näiden fanien silmille tarkoitettu. Lopputekstien päätteeksi nähdään pitkä litania kukkaroaan raottaneita faneja, ja joukosta on bongattavissa muutama suomalainenkin. Fanit tietenkin saavat dokkarista irti kaikista eniten, sen sijaan tällainen satunnainen diggailija pitää sitä aivan liian pitkänä ja amatöörimäisen oloisena, kuvanlaadultaan ja leikkaukseltaan korkeintaan keskinkertaisena, mutta toki ajoittain viihdyttävänä ja mielenkiintoisena. Dokumentin heikoin lenkki lienee sen kertoja, suorastaan apaattinen Little Angels -vokalisti Toby Jepson.

Sinnikkyys, jääräpäisyys, ehkä myös tietynlainen lapsenomainen into ja rakkaus omaan työhön ja musiikkiin – niillä eväillä Biff ja Saxon jyräävät tänäkin päivänä, vaikkei yhtyeestä koskaan tullutkaan Iron Maidenin tai Def Leppardin kaltaista massojen suosikkia. Bändi julkaisee ensi helmikuussa uuden albumin, joka on järjestyksessään jo kahdeskymmenes ja nimeltään Sacrifice.

SAXON
HEAVY METAL THUNDER – THE MOVIE
UDR
***

Harri Hakanen