Atte Blom – Suomalaisen musiiikin grand old man 70 vuotta!

Jaa Facebookissa

Kaikki alkoi Love Recordsista ja sittemmin tuotanto jatkui Johanna-, Pyramid- ja Megamania-levymerkkien alla. Vaikka Blomin aktiivisempi toiminta levy-yhtiösektorilla loppui kuutisen vuotta sitten, nyt työn alla on muun muassa albumi Kari Kuuvalle. Atte on myös aloittanut hienoista managerointitoimintaa ja luotsaa monien projektiensa ohella esimerkiksi Andy McCoyn uraa omalta osaltaan.

Blom katselee nyky-musiikkibisnestä ja ajan henkeä 68 vuoden kokemuksella. Hän ei halua ryhtyä kritisoimaan uuden polven tekemisiä, mutta tietty ”seisovan veden” aikakausi on hänen mukaansa tällä hetkellä vallalla.

”Musamaailmassa ei ole tapahtunut pitkään aikaan mitään todella isoa ja mullistavaa. Olemme vähän kuin vuoden 1975 seisahtuneissa fiiliksissä. Nyt täytyisi tulla se uusi punk, joka saisi nuoren jengin taas totaalisesti tykkäämään levyistä ja ostamaankin niitä”, Atte Blom pohtii.

”Vanha patu on ehkä aina eksyksissä uudessa kulttuurissa. Se johtuu siitä, että olen toiminut alalla näinkin kauan. Pidän kuitenkin edelleen vilpittömän innostuneesti uusista artisteista ja bändeistä, joissa kuulen luovaa omaperäisyyttä.”

Erilaiset taloudellisesti ”varman päälle” toimivat hittiformaatit saavat Blomilta varovaisen hyväksynnän – tiettyyn rajaan saakka.

”Kenttätasolla minulla on kiinnostusta seurata kilpailuja ja olla etukatsomossa, kun uusia julkkiksia synnytetään. Yleisesti bisnestä ajatellen kiinnostus musiikin tekemiseen kuitenkin vähenee, ja etenkin sen julkaiseminen käy yhä hankalammaksi”, Atte toteaa.

Rockin herkulliset
etsikkovuodet

Atte Blomin kiinnostus levybisnekseen alkoi jazz- ja blueslevyjen diggailuista. Muiden muassa Charlie Parker, Miles Davis ja John Coltrane kolahtivat Atteen samalla, kun nuori idealisti rahoitti opiskelunsa työskentelemällä musiikkitoimittajana.

Edesmennyt jazzmuusikko Erik Dannholm oli Aten hyvä ystävä, joka tunsi hyvin myös trumpetisti/säveltäjä/sovittaja Henrik-Otto Donnerin ja rumpali Christian Schwindin. Tästä tuttavuudesta syntyi vuonna 1996 Blomin, Donnerin ja Schwindin perustama Love Records -levy-yhtiö.

”Love Records ja aktiivisuuteni yhteiskunnan ja kulttuurin suhteeseen kehittyi vuosina, jolloin suomalainen tuotanto oli luovassa kriisissä. Siirryttiin moniraitataltiointiin ja vinyylialbumien muotoon.”

”Kotimaisilla tuottajilla kesti pitkään ennen kuin he oppivat käyttämään vinyylialbumin uusia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Singleformaatti oli opittu jo savikiekkolevyjen aikana, ja niin sanottu iskelmämetsästys perustui tiettyyn kolmen minuutin formaattiin. Jukka Tolonen sai niin raha-automaattiyhdistyksen kuin kasettiformaattien tuottajatkin epätoivoiseksi”, Blom muistelee.

Tähän aikaan myös sisältyi useita legendaarisia hetkiä, joiden kokemisesta nykynuoriso voi vain haaveilla. Blom oli todistamassa esimerkiksi 1960-luvula Helsingin Kulttuuritalolla John Coltranen keikkaa. Myös lupaava kitaristi Jimi Henrdix esiintyi samassa paikassa keväällä 1967.

”John Coltranen ja Jimi Hendrixin konsertit Helsingissä ovat jääneet lähtemättömällä tavalla mieleeni. Hendrixin Hey Joe -single oli tullut tuoreena kuunneltavaksemme Ruotsin kautta, koska meillä sitä ei oltu vielä julkaistu. Kultsalla oli vajaa salillinen yleisöä, mutta jo heti seuraavana päivänä Tukholman Gröna Lundissa oli 14 000!”, Blom muistelee.

Menestykseen omin voimin

Love Recordsin pioneerisen toiminnan vuosiin liittyi myös monta etulyöntiasemaksi muuttunutta kriisiä. Isot yhtiöt perustivat vuonna 1968 jakelukartellin, joten Love Recordsin oli jaettava omat levynsä. Timo Peltoniemen pikkuauto pörräsi pienestä varastosta postiin ja suoraan lähialueen kauppoihin.

Toimistossa istuttiin muusikoiden kanssa väsäämässä Wigwamin Hard’n Horny -albumin kansia. Uudet artistit aktivoitiin erilaisiin hommiin Otto Donnerin poistuttua epätoivoisena näkemästään tilanteesta Yleisradion Viihdepäälliköksi vuonna 1970.

”Minun ja Chrisse Schwindin oli tehtävä päätös jatkammeko yhtiötä kahteen pekkaan. Näkemyksemme niin levytuotannosta kuin maailmastakin oli erilainen, mutta pääsimme kuitenkin yhteisymmärrykseen. Chrisse antoi minulle päätösvallan tuotannon suhteen ja hyväksyi ehtoni saada vapaasti tuottaa myös niin kutsuttua uutta työväenmusiikkia. Jälkikäteen ajatellen tämä päätös jatkaa yhtiön toimintaa oli tekijä, joka synnytti sen Love Recordsin, joka tänä päivänä muistetaan monipuolisesta julkaisutoiminnastaan.”

”Muodostimme Chrissen, Maija Erosen ja Timo Peltoniemen, sekä muusikoiden, graafikoiden ja muiden ystävien kanssa kollektiivin, joka päätti, että tämähän onnistuu!”

Finnvoxin studiorakennuksesta osoitteessa Arinatie 8 tuli onnellisten vuosien toimistotila. Studion äänittäjä Erkki Hyvösestä tuli luottomies, joka tuottaja Måsse Groundstroemin kanssa yhdessä työskenteli monta hyvää vuotta.

”Muusikoiden perusrungon muodostivat Wigwam ja Tasavallan Presidentti -yhtyeiden muusikot. Mukaan tuli myös Albert Järvinen, ja ajan saatossa luottosoittajien määrä kasvoi.”

Otto Donnerin osuus Love Recordsin legendaan on Blomin mukaan kiistämätön, vaikka hän toimikin osan Loven aktiivivuosista toisissa tehtävissä. Vuonna 1974 loppuun mennessä – Chrissen vastustuksesta huolimatta – Donner palasi Love Recordsiin toimitusjohtajaksi.

”Otto Donner vaikutti Love Recordsiin pääosin sillloin kun hän ehdotti sen perustamista. Hänen palattuaan yhtiömme ajautui konkurssiin kolmessa vuodessa. Hän oli Love Recordsin keskeinen vaikuttaja, sillä ilman konkurssiahan ei myyttiä olisi syntynyt. Nyt julkaisemamme albumit ovat levynkeräilijöiden eli diskofiilien suosikkikohteita”, Atte kertoo aikojen kultaavasta voimasta.

”Love Records olisi kuitenkin voinut valita toisen tien, rauhallisen, vähemmän dramaattisen kehityksen ja jatkuvuuden. Se olisi ollut minun elämänlaatuani ratkaisevasti parantanut vaihtoehto”, hän tunnustaa.

Konkurssi on aina uuden alku

Jo vuotta ennen Love Recordsin lopullista kaatumista Blom oli mukana perustamassa Johanna Kustannus -yhtiötä. Loven virallisen konkurssin jälkeen vuonna 1979 Johanna Kustannus aloitti aktiivisen levyjen julkaisutoiminnan.

Tähän aikaan punk, uusi aalto ja uudet artistikyvyt nostivat voimakkaasti päätään. Se todella näkyi ja kuului kaikkialla. Samalla Atte Blomin toimintaperiaatteet ja omaleimaisuus korostuivat entisestään.

”Punk kirjaimellisesti räjäytti pankin. Pelle Miljoonan ohella julkaisimme monien muidenkin punkin ja uuden aallon artistien ja bändien levyjä”, hän kertoo.

Blom tunnustaa, että vastuu Love Recordsin pankkilainoista oli osaltaan nakertamassa vuonna 1984 konkurssiin menneen Johanna Kustannuksen toimintaa.

”Vuonna 1984 olin päättänyt lopettaa alalla, kun Loven musikkikustannusoikeudet ostanut Fazer Finnlevy vaati jakelusopimuksensa purkamista ja kustannuskatalogin sekä Johannan katalogin siirtämistä niin sanottun mastersopimuksen muotoon. Maksettavasta rahasta päätin minimimääräajan jälkeen suorittaa Love Recordsin velat ja lopettaa alalla. Hassua kyllä, he eivät lopulta ryhtyneet kaupaan kanssani, sillä epäilivät, että en pysyisi pystyssä niin pitkään, että saisin velat suoritettua ja kauppa purkautuisi.”

”Fazer kuitenkin siis jänisti, vetäytyi ja pakotti uusiin kuvioihin”, Blom jatkaa.

Uudet kuviot tarkoittivat Megamania Musiikki Ky:n perustamista, jonka levymerkkeinä toimivat Pyramid ja Megamania. Kun Johanna Kustannuksen konkurssi oli viimein selvä vuonna 1989, Blom nappasi rakkaan lapsensa jälleen hoteisiinsa, ja perusti heti saman nimisen yrityksen. Uuden Johanna Kustannuksen osake-enemmistö siirtyi vuonna 2002 jo vuonna 1976 perustetun Love Kustannus Oy:n haltuun.

Blom itse vetäytyi Johannan toiminnasta vuonna 2005, mutta vieläkään ei palo levybisnekseen ole laantunut. Alan pioneeri uskoo vahvasti tulevaan.

”Mulla on sellainen optimistinen fiilis musiikkikuvioista, että ne elävät aina aaltoliikettä. Musiikin pitää olla yllätyksellistä, jännittävää ja jollain tasolla sen pitää tuoda nuoria innostavia kokemuksia. Ja sellaisen musiikin menestys ei ole riippuvainen esimerkiksi radiosoitoista tai muista kaupallisista mittareista”, Blom summaa.

Kuka?

*Atte Blom (synt. 1943, Helsinki)
* 1960-luvulla työskennellyt muun muassa Rytmi-lehden päätoimittajana ja Hufvudstadsbladetin, Nya Pressenin sekä Ylioppilaslehden jazz/rock-kriitikkona
* Tärkeimmät levy-yhtiöt:
– 1966-1978  Love Records
– 1979-1984  Johanna
– 1985-1991  Megamania / Pyramid
– 1990-2005  Johanna 2
* Kirjoittanut myös muutamia sanoituksia, jotka päätyivät muun muassa Maaritille ja Pepe Willbergille.

Teksti: Pale Saarinen ja Heta Hyttinen
Kuvat: Markus Paajala

Juttu on julkaistu aikaisemmin Rytmin numerossa 2/11