Dvd-arvio: Jimi Hendrix läheisten silmin

Jaa Facebookissa

James “Jimi” Marshall Hendrix (1942–1970) uudisti bluesin, toi framille rockbluesin ja sen psykedeeliset ja progressiiviset sävyt.
Jimin musiikki oli radikaalia, seksuaalista, energistä ja päällekäyvää.

“Hear My Train A Comin`”-DVD (2013) on paluuta ja jatkoa 40 vuotta sitten (1973) julkaistulle Henkka-debyyttidokkarille. Tuolloin kitaristisankarin poismenosta oli vierähtänyt vain kolme vuotta. Sokki, ikävä ja suru olivat vielä nähtävillä, vaikka kelpo työtä saatiinkin ikuistettua.

Nyt Hendrixin perikunta on jälleen asialla kunnioittaen ja nopealla rytmillä kerrataan kohteen elinkaarta, lapsuutta, muusikon uran kehityskulkua huippuhetkistä viimeisiin vaiheisiin.
Keväällä 1970 suuri haave toteutui. Oma “Electric Lady” -studio valmistui ja sieltä käsin taltioitui muun muassa uudenlaista soulahtavaa/funkahtavaa biisituotantoa tulevalle albumille. Postuumisti julkaistut biisit “Dolly Daggerista” “Driftingiin” ikuistuivat.

Hoviäänittäjä Eddie Kramerin haastattelut ja luotaavat demostraatiot Hendrix-tuotannosta ovat uniikkiantia. Samoin artistin omat haastattelupätkät ja livekuvaukset. Haastatteluissa vilahtaa hirmuinen joukko ihmisiä: Jimin isä, siskopuoli, serkku, ystäviä, rakastettuja, muusikkokollegoita, manageri, tuottajia, toimittajia… Kuningasluokan sanoja viljellään jenkkityyliin! Sir Paul McCartney hehkuttaa edelleen silmät suurena Monterey Pop Festivalin (18.6.1967) liveaktia, jonka seurauksena Jimi Hendrix kirjaimellisesti räjäytti musamaailman.

Uutta painoarvoa saavat JH:n tekstilyriikat, joissa runollinen virta sykki usein mystiikan, tajunnanvirran ja mytologioiden hengessä.

Niin. Biisi on aina sävellyksen ja sanoituksen yhteensulautuma. Onnistuessaan molemmat ruokkivat toisiaan, yksilöitä ja jopa kansakuntia. Hendrix reagoi tulkinnoillaan voimakkaasti sanoihin, tavuihin ja niin edelleen.

Toinen seikka on Hendrixin musiikilliset taustatekijät, joihin lukeutuvat muiden muassa Little Richard, The Isley Brothers, Curtis Knight, Sam Cooke sekä Ike & Tina Turner. Varhaiset levytykset kertovat lukua ujosta, kiltistä seattlelaisesta, mutta tekemisissään kunnianhimoisesta sessiomuusikosta. Tätä kautta löytyivät jalon komppikitaran soiton taito, bioenergiset soolot ja mustan musiikin groove.

Miellyttävää special-antia ovat ennenjulkaisemattomat livetaltioinnit: “Miami Pop Festival” (18.5.1968) ja “New York Pop Festival”
(17.7.1970) on remiksattu parhaan mukaan 5,1-stereoksi. Livekatkelmana kuullaan myös 12 vuorokautta ennen äkillistä poismenoa
taltioitu live (6.9.1970) Saksan Fehrman-saaren keikalta. Viimeisillä livekeikoilla Hendrixin soundi muuttui surumieliseksi. Tulkinnat soivat melankolisella hartaudella.

JIMI HENDRIX
HEAR MY TRAIN A COMIN´
Sony Music
***
PALE SAARINEN