Suomi-palkinnon saaneen Eppu Normaalin – tuon merkittävän suomirockin jätin rikkaan – tuotannon siivut ovat jälleen kerran tarjottimella. Nyt kuitenkin peräti kuuden cd:n verran. Epuista on niin paljon sanottu ja niin paljon kirjoitettu, että palopuheet saanevat jäädä. Keskitytään siis tämän näyttävän ja huolitellun boxin sisältöön. Paljon kuvia, bändin ja levypomo Epe Heleniuksen kiinnostavia luonnehdintoja taustoista ja biiseistä. Singlen b-puolia, harvinaisuuksia ja jotain ennen julkaisematontakin.
Itse löysin ylöjärveläisten muusikoiden taiteen vasta 80-luvun puolivälissä Kahdeksas ihme – ja Valkoinen kupla -albumien kohdalla. Oltiin mukamas sitä ennen niin kovia Wigwamin ja Hurriganesin diggareita, että punkkareille käännettiin kylmästi selkää. Sittemin Eppujen punk-kaudesta on löytynyt paljonkin positiivista. Näistä vuosista puhuttaessa ei voi yhä olla korostamatta myös bändin alkuperäisbasistia ja sen mestarillista laulaja/lauluntekijä Mikko Saarelaa ja hänen merkitystään.
Cd 1:llä ollaan juuri punkvaihteella. Levyltä löytyvät muun muassa ilmaissinglenä julkaistu “Niilo Yli-Mainio”, “Diggaan itseäni”, “Kuka on Pertti Ström” (live 1980) ja tämän vuoden 2009 livetaltiointina sikermä “Kamat lujilla”/”Kaljanlanttauslaulu”/”Teen sinusta muusia”. Soittomeininki on alkuaikoihin verrattavissa eli energistä ja tiukkaa. Keskitemposta ei tässä ole tietoakaan! Martti laulaa heleästi kuin nuori poika. Elämäntapamuutokset ovat kuultavissa. Tätä kolmen ensimmäisen pitkäsoiton riemukasta suuntausta olisi mukava kuulla ja saada edes vielä kerran markkinoille julkaistuksi. Ainakin yhden uuden albumillisen verran.
Cd 2:lla mukavia lisätäkyjä tarjoavat esimerkiksi “Pannaan pannaan”, “Ripa rapa”, singlen b-puoli “Ruba”, kuten myös Akun, Martin, Mikon ja Juhan soolosinglet ja “Musiikkia Rantalasta”.
Cd 3:sta on heti mainittava tuotannosta poikkeava Pantsen ja Martin puoliksi laulama “Viihteen kuningas”, riffien komea juhla “Balladi kaiken turhuudesta”, kohtelias niiaus The Who-lataukselle eli “Pari kaunista riviä”, Mika Kaurismäen elokuvan innoittamana syntynyt superherkkä “Jackpot”, “Onnellinen hetki elämässä”, “Jumalan poika” ja mainio bluestulkinta “Savuna ilmaan”.
Cd 4:stä mainittakoon “Kultaista sadetta”, “Kalkkiviivoilla”, “Tihkumme seksiä”, jylhällä urkusoundilla koristeltu ja Lennon-henkiseen poppikseen viittaava “Kun jatsia kuunneltiin”.
Cd 5:llä parhaimmistoa edustavat “Kun olet poissa”, “Hiljaa huomiseen”, “Kun valot tulevat vastaan”, “Tiimalasin santaa ja “Haistakoon veen”, jossa intro on kuin “Njet Njet”. The Who-hengellä osittain kulkee myös “Syvään päähän”. “Näissä sanoissa” on Safka Pekkosen hienoa pianonsoittoa, joka antaa kauniin lisänsä kerrassaan erilaiseen Eppu Normaali- balladiin.
CD 6:llä lihavoidaan kertaalleen radioasemiemme crossoverbiisit vuosien 1979-2007 väliltä. Kaikki päättyy äkäisellä ja edelleen puhuttelevalla punkasenteella boxin viimeiseen 101:n biisin “Radio”.
EPPU NORMAALI JACKPOT
Poko Rekords / EPPUBOX 2
***
Teksti: PALE SAARINEN
Kuva: Poko Rekords
